2. 1
1. Raamatun Sanakirja –kirjaa (s.142) lainaten: ”Belsebul, riivaajain päämies , Matt. 10:25; Luuk. 11:15, 18, 19, jonka Jeesus samaisti Saatanan kanssa , Matt. 12:27; Mark. 3:22; Luuk. 11:18. Belsebulin nimi eroaa vain vähän Baalsebubista , Ekronin jumalan nimestä, joka merkitsee ”kärpäsherraa” (jumalaa, joka suojelee kärpäsiä) . Kreikkalaisessa tekstissä on muoto Beelsebul. Mutta kun hepreassa zebul merkitsee asuntoa, voi Baalsebul merkitä asunnon herraa. Tätä merkitystä Jeesus tarkoitti Matt. 10:25:ssä .”
Israelin alueella kärpäset ovat joinakin vuodenaikoina vitsaus, koska kärpäset purevat lujaa. Edellisen lainauksen “päämies” -sana viittaa ihmisyhteisöön.
2. Raamatun Sanakirjaa (s. 958) lainaren: ”Perkele (kreik. diabolos panettelija ). – 1. Paha henki, riivaaja , Mark. 3:15; Luuk. 4:33; 8:29. Riivaajahenget ottavat valtansa ihmisiä ja ovat perkeleen (Beelsebubin, ks. tätä) alamaisia , Matt. 4:24; 12:24.”
Edellisestä virkkeestä voimme huomata ”pahojen henkien” ihmisyhteisön järjestyksen: ylinnä Beelsebub, jonka alamaisia riivaajahenget ovat. Edellisen lainauksen sisältöön liittyy se seikka, että esim. vammaisia tai mielisairaita pidettiin ”pahojen henkien” vaikutuksen alamaisina, koska ei ymmärretty mainittujen sairauksien syntysyitä. Edellisestä lainauksesta voi huomata, että kreikankielen sana ”diabolos” merkitsee panettelijaa; eli ”yliluonnollisena” koetun asian nimi on tullut normaalista kielenkäytöstä; panettelija sanaa ei liene tarpeen määritellä. Edellisestä lainauksesta voi myös huomata, kuinka animismi on vaikuttanut ”pahan” käsitteeseen riivaajahenkien kautta kuten lainaus toteaa: ”riivaajahenget ottavat valtaansa ihmisiä ja ovat perkeleen (Beelsebubin ………) alamaisia, …..” Kun hengen -käsite on kappaleessa 1.4.1 todistettu ihmislähtöiseksi voi myös Raamatun sisältämät demonit, paholaiset ja riivaaja -henget todeta ihmisten luomaksi ilman että tarvitsisi pelätä niitä.
3. K ristinuskon K äsikirja –kirja a (s.46) lainaten : ”Persian zarathustralaisuudesta: —–. Paha ei voi muuttua hyväksi, vaan tuhoutuu maailman lopputaistelussa. Ihminen voi pelastautua vain heittäytymällä kokonaan hyvän jumalan puolelle. Persialaisten käsitys pahasta jumalasta on saanut vaikutteita juutalaisuuden ja kristinuskon käsityksestä Saatanasta .”
Edellisen lainauksen viimeisestä tummennuksesta näkyy uskonteorioiden synkretistisyys.
4. CD-fakta 99 -CD tietosankirjaa lainaten: ”Satanismi (< hepr.). 1. Saatanan (paholainen) palvonta. Satanismin juuret ovat keskiajalla ja uuden ajan alussa ilmenneessänoitauskossa ja pakanallisissa kulteissa. Nykyisessä muodossaan se on lähinnä kristinuskon vastaliikkeenä syntynyt uususkonnollinen liike , joka on viime vuosikymmeninä saanut jonkin verran kannatusta länsimaissa.
Romanttis-dekadentissa kirjallisuudessa ja taiteessa esiintyvä demonisuuden ja pahuuden palvonta. Satanismia on mm. lordi Byronilla, markiisi de Sadella ja Charles Baudelairella.”
Edelliseen lainaukseen tukeutuen: ihminen on läpi vuosisatojen miettinyt mikä on hyvää tai mikä on pahaa; ihmisen omista luonteenpiirteistä löytyy kumpaakin, vaikka tässä en määrittele mitä “Hyvä” tai “paha” on, koska ne ovat tilanne sidonnaisia ja ihmisen luonteenomainen tapa jaotella asioita. Asiat yleensä kuuluvat harmaaseen alueeseen.
5. Jotain uskontoja käsitellyttä kirjaa lainaten: Filistealaisessa Ekron nimisessä kaupungissa oli Baal-Zebubin oraakkeli (2. Kun 1:2). Hän oli auringonjumala ja sai nimensä niistä kärpäsistä, joita aurinko tuottaa kesällä. Baal-Zebubista on myöhemmin muodostunut juutalaisten paholaisen nimi, Beelsebuul.
6. K ristinuskon K äsikirja -kirja a (s. 75) lainaten : “Kun Raamatussa puhutaan enkeleistä, taivaasta, helvetistä, paholaisesta ja riivaajista, siellä sanotaan myyttisellä kielellä asioita , jotka koskevat kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina. Kun outo asu riisutaan, alta paljastuu jotakin kaikille hyvin tärkeää . Eri kielissä käytetään saksan kielistä sanaa ”Entmythologisierung”. Riivaajat esim. puhuvat elämän uhanalaisuudesta, enkelit ihmeellisestä varjeltumisesta vaaroilta .”
Raamatun käsitykset luonnosta ovat vääriä. Taivas ei ole puolipallo. Myyttinen kieli on väärää teoriaa luonnosta; ja myyttisen kielen kirjoittajalla on yleensä ollut joku vallallinen tarkoitusperä. Nykytiede pystyy selittämään sen miksi raamattu ja muu uskonnollinen kirjallisuus saa kannatusta nyky-yhteiskunnissa. Olemme murroksessa. On aika alkaa alasajaa perinteisiä uskontoja ja niihin perustuvia uususkontoja.
7 . Joku lähde jatkaa: ”Suomen kieleen Perkele on saatu liettualaista ukkosenjumalaa tarkoittavasta sanasta. Saatanasta käytetään myös nimiä Belsebul ja tämän maailman ruhtinas . Vasta keskiajalla hän sai nimen Lucifer , valon tuoja, Kointähti Jesajan sanojen mukaan: ”Voi, sinä putosit taivaalta, sinä Kointähti, sarastuksen poika! Alas maahan sinut survaistiin, sinä kansojen kukistaja (Jes. 14:12).”
Edellisestä lainauksesta voi huomata, että suomen kielen sana ”perkele” on tullut liettualaista ukkosenjumalaa tarkoittavasta sanasta. Edellisen virkkeen sisällöstä voi päätellä, että ukkonen on koettu ”jumalan” sellaiseksi mielenilmaukseksi, joka koetaan ihmisten puolelta negatiivisenä. Edellinen lainaus sanoo, että saatanasta käytetään myös nimeä Belsebul, joka tarkoitti nykyisen Palestiinan alueella monissa kielissä kärpästen herraa, mikä puolestaan johtui siitä, että tuon alueen kärpäset aiheuttivat ihmisille ihmistä häiritseviä toimintoja. Edellisestä lainauksesta käy ilmi, kuinka luonnontieteellinen tietämättömyys sai Jesajan 14:12:sta kirjoittajan kertomaan tarinaa ”Luciferistä” joka sai alkunsa todennäköisesti tähdenlennosta.
8 . Joku lähde jatkaa: ”Kirkko isien mukaan Saatana eli Lucifer oli Jumalan hyväksi luoma enkeli, joka lankesi ja käyttää valtaansa maailmassa .”
Enkeleille on monesti annettu siivet. Tässä ihminen on käyttänyt mielikuvitustaan ja ajatellut täten että enkeli voi lentää.
Ajatusmalli edelliseen lainaukseen: Lankeaa, ei siis hyvä. Miten siis saanut valtaa? Pahuudella, ja siksi valta ei pysyvää? Milloin päättyy? Seuraavassa elämässä? Millaiseksi jumala loi? Hyväksi. Eikö osannut luoda oikein? Osasi, mutta tarkoituksella teki pahaksi, koska ihminen ei tottele. Miksi ihminen ei tottele? Koska teki syntiä. Miksi teki syntiä? Koska halusi tietää ja oli kyselyikäinen eikä luottanut ja uskonut. Anteeksi isä.
9 . Joku lähde jatkaa: ”Monet kirkkoisät pitävät Saatanan lankeemuksen syynä ylpeyttä . Hän sanoi: ”Minä nousen pilviä ylemmäksi, olen korottava itseni Korkeimman vertaiseksi (Jes. 14:14).”
Edellinen lainaus puhuu Saatanasta niin kuin sen olemassaolo olisi varmaa. Tästa voi kehittää ajatusta, että monet uskontoteoreettiset asiat elävät yhteiskunnissa niin painavalla arvovallalla ettei tavallinen ihminen edes pysähdy miettimään ovatko ne tosia vai eivät.
1 0 . Joku lähde jatkaa: ”Kristinuskon mukaan Kristus on kuitenkin ylösnousemuksellaan voittanut synnin, kuoleman, ja Perkeleen vallan, joten Saatana on tuomittu ikuiseen kadotukseen .”
Edellisestä lainauksesta voimme huomata, että kristinusko ei uskontoteorioissaan ole ymmärtänyt ihmisen biologista ominaisuutta tehdä niin ”hyvää” kuin ”pahaa”, minkä voi huomata kristinuskon synti –käsitteestä. Nyt en voi olla harrastamatta ainakin itselleni viihteellistä henkistä väkivaltaa: Miten kuolemalla voi voittaa mitään? Voiko kuolemalla voittaa kuoleman? Edelliset virkkeet edelliseen lainaukseen tukeutuen. Menneisyyden voitto riittää nykyäänkin? Edellinen lainaus ei määrittele “ikuisuus” -käsitettä eikä “kadotus” -käsitettä.
1 1 . Joku lähde jatkaa: ”Saatanan kuvaan on aikojen kuluessa liitetty värikkäitä , kansanomaisia piirteitä hänet on kuviteltu pukinhahmoiseksi, kaviojalkaiseksi ja ontuvaksi olennoksi. Tällainen konkreettinen paholainen ei näytä soveltuvan nykyaikaiseen maailmankuvaan. Saatana voidaankin selittää psykologisesti. Persoonallinen paha on silloin ihmismielen pahuuden ilmentymä tai pahan symboli. Ymmärrettiinpä Saatana miten tahansa, kysymys on kristinuskon mukaan todellisesta, ihmisen voimat ylittävästä mahdista .”
Edellisestä lainauksesta käy ilmi, että nykyään ”saatana” –käsite voidaan selittää psykologisesti ihmismielen ”pahuuden” ilmentymänä tai symbolina. Edellinen lainaus toteaa, että ymmärrettiinpä saatana miten tahansa, niin kristinuskon mukaan kyse on todellisesta, ihmisen voimat ylittävästä mahdista. Edellinen virke tarkoittanee käytännössä sitä, että vaikka saatana –käsite voidaan todistaa ihmislähtöiseksi, niin ne henkilöt, jotka päättävät siitä, kuinka kristinusko suhtautuu muuhun yhteiskuntaan, aikovat pitää oman teoriansa voimassa, sanoi ympäröivä yhteiskunta heidän teoriastaan mitä tahansa.
Internetin keskustelu palstaa lainaten(keskustelija käytti nimimekkiä): Lucifer oli alun perin ”lux fer” eli valontuoja eli Venus. Erinäsiten käännösvirheiden myötä Venuksesta väännettiin Lucifer, ja mm. runoilija Milton osallistui aktiivisesti tähän prosessiin, taisipa keksiä koko Luciferin omasta päästään.
1 2 . RS (s.148) jatkaa: ”Belial (hebr. kelvottomuus, pahuus ja jumalattomuus). Raamatussa puhutaan Belialin pojasta , 1 Sam. 25:17, Belialin tyttärestä, 1 Sam. 1:16, ja Belialin lapsista , Tuom. 19:22. Toisinaan sillä tarkoitetaan kuolemaa ja turmiota ; niinpä puhutaan Belialin puroista (1. ”turmion virroista”) , Ps. 18:5. Myöhemmin tuli sana (useimmiten Beliar -muotoisena) merkitsemään pahaa henkiolentoa ja perkelettä . Tässä merkityksessä sanaa käyttää Paavali, 2 Kor. 6:15. Uudessa VT:n suomennoksessa esiintyy hepr. Belial vain käännöksenä.”
Edellisen lainauksen henki -termi on tässä kirjassa todistettu ihmislähtöiseksi.
1 3 . RS (s. 958) jatkaa: ”Saatana (hebr. -aram. vihollinen, vastustaja) .
Edellisessäkään lainauksessa ei ole mitään nk. “yliluonnollista”.
14. RS (s. 958) jatkaa: ”Perkele (kreik. diabolos panettelija). – 1. Paha henki, riivaaja , Mark. 3:15; Luuk. 4:33; 8:29. Riivaajahenget ottavat valtansa ihmisiä ja ovat perkeleen (Beelsebubin, ks. tätä) alamaisia , Matt. 4:24; 12:24.”
Edellisestä lainauksesta voi huomata, että kreikankielen sana ”diabolos” merkitsee panettelijaa; eli ”yliluonnollisena” koetun asian nimi on tullut ”normaalista” kielenkäytöstä; panettelija sanaa ei liene tarpeen määritellä. Edellisestä lainauksesta voi myös huomata, kuinka animismi on vaikuttanut ”pahan” käsitteeseen riivaajahenkien kautta kuten lainaus toteaa: ”riivaajahenget ottavat valtaansa ihmisiä ja ovat perkeleen (Beelsebubin ………) alamaisia, …..” Edellisestä virkkeestä voimme huomata ”pahojen henkien” ihmismäisen järjestyksen: ylinnä Beelsebub, jonka alamaisia riivaajahenget ovat. Edellisen lainauksen sisältöön liittyy se seikka, että esim. vammaisia tai mielisairaita pidettiin ”pahojen henkien” vaikutuksen alamaisina, koska ei ymmärretty mainittujen sairauksien syntysyitä.
15. RS (s. 958) jatkaa: ”2. Saatana, suurin langenneista pahoista hengistä , Jes. 14:12-15 (Lucifer); Ilm. 12:9; Matt. 4:8-11; 13:38,39; 25:41; Juud. 6; 1 Tim. 3:6. Ihmisiä, jotka ovat paatuneita valehtelijoita ja murhaajia, sanotaan perkeleen lapsiksi , Joh. 8:44; 1 Joh. 3:8, 10. Jeesus sanoi Juudastakin perkeleeksi , Joh. 6:70.”
Edellisestä lainauksesta näkyy hierarkisuus, mikä on ominaista ihmisyhteisöille. Hengen käsitteen ihmislähtöisyyden ymmärtäminen auttaa yhteiskuntia paljon kun ei tarvitse pelätä ”yliluonnollista” pahaa.
16. Kristinusko Käsikirja -kirjaa (s.247) lainaten: ”Kristillisen opin mukaan paha on persoonallinen voima, mutta nykyään siitä puhutaan varsin pidättyväisesti. Nimi Saatana (hepr. satan) tarkoittaa vastustajaa ja Perkele (kreik. Diabolos) riidankylväjää, panettelijaa .”
Edellisestä lainauksesta huomaamme, että termien lähtökohdat ovat ihmislähtöiset niin, saatana –käsite alunperin tarkoitti vastustajaa ja että perkele -käsite tarkoitti alun perin riidankylväjää.