2.23
1. Israeli ja Juudan kuningasten aikana Saul, Daavid ja Salomo hallitsivat kukin 40 v. Lukua 40 voidaan pitää heidän arvoaan korottavana asiana. Syyt lienevät poliittis-uskonnollisia
2. P ahan A ajan K irjeitä -kirjaa (s. 78 kirja on kirjoitettu erilaisella tyylillä kuin normaali tutkimus) lainaten: “Eirenaios vakiinnutti käsityksen, että evankeliumeja piti olla neljä , vaikka hänen perustelunsa olivatkin ihmeellisiä : olihan myös ilmansuuntia neljä , neljä petoa Danielin kirjassa jne.”
Edellinen lainaus kuvastaa num e rologian di s informatiivistä vaikutusta; sovitettiinhan erilaisia asioita lukuihin.
3. R aamatun S anakirja –kirjaa (s. 682) lainaten: ”Luvut. Lukuja laskiessaan useimmat kansat ovat käyttäneet apunaan kummankin käden 5 sormea. Samoin tekivät israelilaisetkin ja käyttivät sanontaa.: päivä tai 2, tai 5 tai 10 tai 20 päivää, 4 Moos. 11:19. Numeromerkkeinä käytettiin kirjaimia aakkosjärjestyksessä . Kun ajateltiin, ettei ole mitään sattumanvaraista , vaan että kaiken takana on syvällinen tarkoitus, Ps. 104:24, nähtiin, että myös luvuilla sinänsä oli jonkinlaisia erikoisia , tiettyjä ominaisuuksia . Erittäinkin Ilmestyskirjassa on mainittu useita tällaisia lukuja, 7:14; 13:17 s.”
4. RSJS –kirja (s. 174) jatkaa: ”Heprealaiskirje on ainoa UT:n kirjoista, jonka kirjoittajaa ei ole ilmoitettu. Jo vanhan kirkon aikana esitettiin useita olettamuksia: kirjoittaja oli joko Paavali tai Barnabas tai Apollos tai Klemens Roomalainen; lopuksi kirje liitettiin 14. osana Paavalin kirjeiden kokoelmaan, johon vaikutti sekin, että täten saatiin Paavalin kirjeiden luvuksi 2*7 kirjettä . Olihan ns. katolisia kirjeitäkin seitsemän .”
Edellisen lainauksen tummennus puhuu omaa kieltään tuon ajan numorologian vaikutuksista. Myös muiden UT:n kirjoittajista ei ole varmuutta.
5. KR –kirja (s. 125) jatkaa: ”Virallisesti Jeesuksen kuolemantuomiota oli langettamassa juutalainen hallituselin, jonka jäseniä sanotaan ”kansan vanhimmiksi” ja heitä oli sekä pappeja että kirjanoppineita. Tämä oli nimeltään Suuri neuvosto, kreikaksi Synedrion. Juutalaiset väittivät, että Suuri neuvosto oli syntynyt niistä 70 vanhimmasta, jotka Mooses otti apulaisikseen tuomarintoimeen (4 Moos. 11:16). Juuri 70 jäsentä siinä oli, mutta se oli kuitenkin muodostunut vasta kolmannella vuosisadalla eKr . Se hallitsi ja hoiti tuomiovaltaa, mikäli prokuraattori salli.”
6. RSJS -kirja (s. 148) jatkaa: Ilmestyskirjan sisällössä toistuvat luvun 7 sis. Jaksot : Kirjeet seitsemälle seurakunnalle , seitsemän sinetin näyt, seitsemän pasuunan näyt, —-, seitsemän vihan maljan näyt,”
Numerologiaa käytettiin että saataisiin uskontoteoreettiselle kirjoitukselle uskonnollista arvovaltaa.
7. RS –kirjaa (s. 682) lainaten: ”Kolme on ” jumaluuden l uku”, sillä se on kolminaisuuden ( Isän , Pojan ja Pyhän Hengen ) luku. Ihmisen olemuksesta erotetaan ruumis, sielu ja henki , juutalaisten kolme pääjuhlaa ovat pääsiäinen, helluntai ja lehtimajajuhla, apostolisessa uskontunnustuksessa on kolme osaa, 2 Kor. 13:13. Vielä mainittakoon Jeesuksen 3 kiusausta ja rukousta Getsemanessa, Pietarin kolme kieltämistä; kolmas päivä oli nousemuksen päivä Joonalle , Matt. 12:38-40, Israelille, Hoos. 6:1-2, ja Jeesukselle . Kolme on myös tärkeä luku Ilmestyskirjassa; itse kirja on 3-osainen; Jeesuksesta sanotaan: Hän, joka oli, on ja on tuleva; Hän on myös uskollinen todistaja, nousi esikoisena kuolleista ja on maan kuningasten hallitsija, Ilm. 1:5.”
Edellisen lainauksen mainitsema “Joonaan” ylösnousemus kuuluu legenda aineistoon niin kuin ihmetarinat Jeesuksen teoista.
8. R aamatun S anakirja –kirjaa (s. 682) lainaten: ”Neljä on ”maallinen luku”; vuodenaikoja on neljä, samoin ilmansuuntia; vanhaan aikaan mainittiin neljä alkuainetta (maa, ilma, tuli ja vesi) . Eedenistä lähtevä joki haarautui neljään h aaraan, 1 Moos. 2:10-14. Hesekiel näki näyssä neljä kerubia, jokaisella oli neljät kasvot ja neljä siipeä, Hes. 1:5 s.; nämä kasvot (miehen, leijonan, härän ja kotkan) tulivat 4 evankelistan vertauskuviksi, vrt. myös Ilm. 4:7. Profeetta Daniel näki näyssä 4 maailmanvaltaa: Babylonian, Meedian – Persian, Kreikan (Makedonian) ja Rooman, Dan. 2. Maan kansoja kohtaavat rangaistustuomiot ovat sota, nälänhätä, rutto ja maanjäristykset , Ilm. 6; Matt. 24: 6-7.”
9. KHO –kirjaa (s. 14) lainaten: ”Baabelin vankeuden ajoista juutalaiset olivat hajaantuneet kaukaisiin maihin sulautumatta kuitenkaan muihin kansallisuuksiin. On arvioitu heitä olleen Kristuksen aikoina n. 7% Rooman valtakunnan koko väestöstä. Enimmät heistä olivat maanviljelijöitä, mutta joukossa oli myös kauppiaita. Erittäinkin Egyptissä heitä oli runsaasti. Useat heistä omaksuivat kreikkalaisen sivistyksen . Käännettiinpä Aleksandriassa juutalaiset pyhät kirjatkin kreikan kielelle niiden tarpeeksi, jotka eivät enää ymmärtäneet hepreaa. Kääntäjien lukumäärää koskevaan tarinaan perustuu käännöksen nimi Septuaginta (seitsemänkymmentä ).”
Luin vapaa-ajattelijoiden postauksen jossa käsiteltiin millainen uskon ihmisellä on. Otan esimerkiksi kristinuskon. Se on jakaantunut tuhansiin erilaisiin lahkoihin. Jokaisen seurakunan johtohenkilöt myös jäsentävät oman lahkonsa oppia itsenäisesti, ellei ole jopa niin että jonkin yksittäisen seurakunan johtaja väittää vain hänellä olevan oikea tieto uskosta. Edelleen jokainen seurakuntalainen jäsentää uskoa omasta viitekehiyksestään; joten voidaan sanoa että jokainen uskovainen on oma lahkonsa.
10. KR -kirjaa (s. 173) lainaten: ”Kun kristityt alkoivat lukea Uuden Testamentin kirjoja jumalanpalveluksissaan, merkitsi se niille suurta tunnustusta. Ne asetettiin silloin arvossa Vanhan Testamentin rinnalle ja tunnustettiin kanonisiksi ohjeiksi kristilliselle opille ja elämälle. Ensimmäiseksi saivat tällaisen arvon evankeliumit, koska niihin sisältyivät Jeesuksen teot ja puheet. Sitten kohosivat niiden rinnalle Paavalin kirjeet. Ensimmäinen kokoelma, joka sisälsi yhdessä teoksessa melkein koko UT:n, oli olemassa luultavasti vasta n. 185. Siihen oli otettu vain sellaisia kirjoja, joita pidettiin apostolien ajan ja hengen tuotteina ja joita yleisesti käytettiin jumalanpalveluksessa lukuraamattuina. Tällä välin oli syntynyt ja syntyi yhä uusia kirjoja, joitten nimi ja sisältö pyrki osoittamaan nekin apostolisiksi . Paitsi neljää evankeliumia on ollut olemassa esim . ” Heprealaisevankeliumi ”, ” Egyptiläisevankeliumi ”, ”12 apostolin evankeliumi ” ja ”Pietarin evankeliumi ”.”
11. RS –kirjaa (s. 682) lainaten: ” Viis i ei esiinny usein Raamatussa. Sitä käytetään, niin kuin on edellä sanottu, lukujen laskemiseen. Mooseksen kirjoja on viisi, Jeesus ruokki 5000 henkeä 5 leivällä, vertauksessa puhutaan 5 viisaasta ja 5 tyhmästä neitsyestä.”
Noin kaksi tuhatta vuotta sitten ei ymmärretty laskutaidon kehitystä. Luultiin että esim. arpakivet ovat Jumalan hallinnassa niin, että arpoja voi kysyä arpakiviä hyväksi käyttäen Jumalalta ohjeita.
12. Samaa lähdettä (s. 164) lainaten: Hän oli jyrkkä juutalaiskristitty , joka noudatti tarkkaan lain määräyksiä. —-. Tämän Jaakobin, Jeesuksen veljen, tekemänä on pidetty vakavahenkistä Jaakobin kirjettä. Se on osoitettu ylimalkaisesti ” kahdelletoista hajallaan asuvalle sukukunnalle” eli siis oikealle Israelille , juutalais-kristityille, eikä luultavasti olekaan kirje, vaan kokoelma pieniä puheita. Jaakobin lausunnot muistuttavat hyvin paljon evankeliumeissa säilyneitä Jeesuksen sanoja.”
Edellisestä lainauksesta pistää silmään luku 12, toisaalla kirjassa on todettu ettei Israelin heimoja ollut kahtatoista.
13. K ristinuskon K äsikirja -kirjaa (s.109) lainaten: Viimeistään 140-luvulla neljä evankeliumia oli koottu yhteen ja niitä käytettiin jumalanpalveluksissa VT: kirjoitusten rinnalla. Neliluku oli aluksi ongelma, sillä oikeastaan evankeliumi, –, oli yksi ja ainoa. Kirkko päätyi kuitenkin varsin pian käyttämään neljän erillisen evankeliumin kokoelmaa. Yhdellä evankeliumilla neljä todistajaa. Perusteluksi kävi myös Hesekielin näyn ” nelikasvoiset olennot ” (Hes. 1:5-10), joista on peräsin myös evankeliumi symbolit .—–. Oikeita evankeliumeja piti olla täsmälleen neljä , –.”
Edellisestä lainauksesta näkyy numerologian merkitys tuon ajan uskonnollisille ajatustavoille.
14. K ristinuskon K äsikirja -kirja (s. 54) jatkaa: “ Jumalan valtakunnan odotus leimasikin ulkoisen paineen kasvaessa yhä enemmän juutalaista uskonnollisuutta. Tehtiin aikalaskelmia, joilla pyrittiin selvittämään, milloin vainojen kausi päättyisi ja valtakunta tulisi.”
15. Sama lähde? (s. 184) jatkaa: VT:n pyhiä kirjoituksia alkukristillinen kirkko käytti kreikankielisinä käännöksinä. Tämän Septuagintaksi eli 70 miehen työksi sanotun käännöksen olivat saaneet aikaan n. v. 200 eKr. Aleksandrian kreikkaa puhuvat juutalaiset. Septuagintastakin on olemassa useita toisistaan eroavia käsikirjoituksia, mutta kaikille niille on yhteistä, että edellä esitetyn 39:n vanhatestamentillisen kirjan lisäksi tähän kreikankieliseen VT:iin on otettu myös ns. apokryfikirjat (mm. Siirakin, Baarukin, ja Tobiaksen kirjat, Viisauden kirja sekä kaksi Makkabilaiskirjaa), jotka uskonpuhdistajamme Martti Lutherin mukaan eivät ole samanarvoiset kuin Pyhä Raamattu , mutta kuitenkin hyödyllistä lukea. VT:n hepreankielinen kirjojen kokoelma — hyväksyttiin Jamniassa, Palestiinassa, v. 100 jKr.”
Edellisestä lainauksesta pistää silmään luku 70.
16. Jotain uskontoja käsitellyttä kirjaa (s. 76) lainaten: ”Yleisesti uskotaan onnen ja o nnettomuuden lukuihin .”
17. Samaa lähdettä (s. 180) lainaten: ”Jeesuksen kahdentoista apostolin joukossa oli kaksi Juudasta, mutta se Juudas, joka samalla oli Jaakobin veli, ei voi tarkoittaa ketään muuta kuin Jeesuksen omaa veljeä.”
Georg Henrik von Wrightin mukaan ei ole looginen totuus, että Jeesuksella olisi ollut juuri 12 apostolia eli opetettavaa.
18. R aamatun S anakirja –kirjaa (s. 682) lainaten: ”Kuusi on ”ihmisen luku”. Ihminen luotiin kuudentena päivänä , hänen työpäiviään on kuusi, heprealainen orja sai palvella 6 v., maata viljeltiin 6 v. yhteen menoon ja seitsemäntenä sai maa levätä . Mooses sai odottaa vuorella 6 päivää, ennen kuin Jumala ilmestyi hänelle, 2 Moos. 24:15-18. Israelilaiset kulkivat 6 päivää Jerikon ympäri, kunnes sen muurit kukistuivat seitsemäntenä päivänä, Joos. 6:1-20. Nebukadnessar pystytti Duuran kentälle alaistensa kansojen palvottavaksi epäjumalankuvan, joka oli 60 k yynärää korkea ja 6 kyynärää leveä. Ilmestyskirjassa (13:13-18) puhutaan pedon kuvan kumartamisesta ja pedon luvusta, joka on 666 ; ihmiset ovat silloin panneet viralta Ihmisen Pojan ja alentuneet jumaloimaan ihmistä, jonka luku ei saavuta täydellisyyden lukua (7) .”
19. R aamatun S anakirja –kirjaa (s. 682) lainaten: ”Seitsämän on ”täydellisyyden luku”. Se on jumaluuden (3) ja maailman luvun (4) summa ja sitä käytetään Raamatussa useammin kuin mitään muuta lukua. Luomisviikon seitsemäs päivä puhuu tuhatvuotisen valtakunnan lepopäivästä. Viikon 7:s p äivä oli sapatti. Nooan mentyä arkkiin oli vielä jäljellä 7 armonpäivää. Nooan liiton sateenkaaressa on seitsemän väriä. Jaakob palveli 7 v. Raakelin tähden . Egyptissä oli 7 t ulvaa ja seitsemän nälänhädän vuotta. Jerikoa valloitettaessa kulki 7 pappia seitsemine pasuunoineen kansan etunenässä seitsemästi kaupungin ympäri . Ilmestysmajassa oli 7-haarainen lampunjalka. Salomo rakensi temppeliä 7 v. ja juhli sen valmistumista 7 päivää. Naeman peseytyi 7 kertaa Jordanissa. Vapahtaja puhui 7 kertaa ristiltä.Alkuseurakunnan rakkaudenpalveluksesta huolehtimaan valittiin 7 miestä. Ilmestyskirja on osoitettu Vähän-Aasian 7 seurakunnalle, ja Johannes näki sitä kirjoittaessaan Ihmisen Pojan muotoisen 7 lampunjalan keskellä ja 7 henkeä hänen valtaistuimen edessä ; 7 sinetin kirjan aukaisee karitsa, jolla on seitsemän sarvea ja 7 silmää, 7 enkeliä puhaltaa 7 pasuunaa ja tyhjentää 7 kultaista maljaa, jotka sisälsivät 7 vitsausta. Edelleen esiintyy 7-päinen peto ja samanlainen lohikäärme 7 kruunua jokaisessa päässä. Luku 7 mainitaan yli 50 kertaa Ilmestyskirjassa, joka on 7-luvun kirja. ”
“Tuhatvuotinen valtakunta” on yleinen uskonnollinen käsite esim. Kiinassa, jossa edellä mainitunn käsitteen käyttöä on viranomaisten toimesta rajoitettu viime aikoina. Nooan vedenpaisumustaru löytyy jo Gilgamesh -eepoksesta joka on kirjoitettu monta sataa vuotta aiennin kuin raamaatun ensimmäisetkään luvut. Sateenkaaren värit johtuvat valon heijastunisesta, eivätkä mistään “yliluonnollisesta” merkistä. Egyptin tulvista ja nälänhädästä kertova tarina ei pidä paikkansa, koska Egypti oli keksinyt viljan varastoinnin ennemmin kuin raamattu sen selittää.
19. R aamatun S anakirja –kirjaa (s. 682) lainaten: ”Kahdeksan on ”uudistuksen luku”. Uuden viikon aloittaa 8:s päivä. Jeesuksen ylösnouseminen tapahtui juutalaisten ajanlaskun mukaan sapatin jälkeisenä 8:ntena päivänä, ja sen muistoksi vietämme sunnuntaita kristittyjen sapattina, ”uuden luomuksen” ja uudestisyntymisen päivänä. Uudet taivaat ja uudet maat, Ilm. 21:1 s., ovat merkkinä kahdeksannesta maailmankaudesta, joka seuraa 7:tä l. Tuhatvuotista ajanjaksoa. Ympärileikkaus tapahtui 8:ntena päivänä lapsen syntymän jälkeen; se tarkoitti, että Aabrahamin jälkeläiset erottautuivat muista kansoista ja asettuivat uuteen suhteeseen Jumalaansa. Nooa oli järjestyksessä 8:s Aadamista, 2 Piet. 2:5, ja hänen perheessään oli kahdeksan henkeä, 2 Piet. 3:20, jotka asuttivat uuden maan vedenpaisumuksen jälkeen. Daavid oli Iisain 8:s poika ja hän aloitti uuden aikakauden Israelin historiassa. ”
Ympärileikkausta on tapahtunut ympäri maailmaa initiaalimenoina ja jälkeläisten yrityksenä tehdä suvunjatkamiskelvottomiksi, siis niin, että ympärileikkaus on “kehittyneempi” muoto vielä raaemmista sukupuolielimiin kohdistuneista toimista. Vedenpaisumus -taru on kirjoituettu ennen raamattua monta sataa vuotta aiemmin.
20. Raamatun Sanakirja –kirjaa (s. 682) lainaten: ”Kymmenen on ”maailman täydellistymisen luku”, maailman (4) ja ihmiskunnan (6) lukujen summa. Kymmenjärjestelmä on syntynyt 10 sormen tai varpaan lukumäärän nojalla, ja 10:tä pidettiin täydellisenä lukuna; siinä merkityksessä oli käskyjen lukumäärä 10. Nebukadressarin kuvapatsaan 10 varvasta ja Danielin ”neljännen pedon” 10 sarvea viittaavat 10 kuninkaaseen tai kuningaskuntaan samoin kuin Ilmestyskirjan pedon 10 sarvea, Ilm. 17:3, 12; tämä tarkoittaa pakanallisen maailman täydellistymistä 10 pakanallisen maailmanmahdin liittoutuessa, kunnes Karitsa voittaa heidät lopullisesti, 17:14. Edelleen mainitaan UT:ssa 10 neitsyttä, 10 hopearahaa, Luuk. 15:8, ja 10 palvelijaa, joiden huostaan uskottiin 10 leiviskää, ——.”
21. R aamatun S anakirja –kirjaa (s. 682) lainaten: ”” 12 on iankaikkisen täydellisyyden luku”, Israelissa oli 12 sukukuntaa, 12 jalokiveä ylipapin rintalevyssä, 12 näkyleipää ja 12 lähdettä Eelimissä. Edelleen lähetettiin 12 vakoojaa Kanaanin maahan. ——-.”
Israelissa ei ollut 12 sukukuntaa.
22. Raamatun Sanakirja –kirjaa (s. 682) lainaten: ”Neljäkymmentä on ”koetusajan luku”. Vedenpaisumuksessa satoi 40 päivää ja 40 yötä. Mooses oli koetusaikanaan 40 v. Egyptissä, 40 v. erämaassa ja 40 v. korpivaelluksella Israelin kansan johtajana. Vakoojat tutkivat Luvattua maata 40 päivää.”
Edellisiin lainauksiin tukeutuen: Raamatussa monet tapahtumat liittyvät samoihin lukuihin, jotka tuohon aikaan kuviteltiin luvuiksi, joissa itsessään oli jotain tärkeää. Tästä voi esittää kysymyksen: miten paljon eritapahtumat on mukautettu, että jokin jumalallinen luku täyttyisi? Miten paljon tapahtumissa on ”ilmaa”, että jokin luku täyttyisi. Se, että Mooses olisi elänyt 120 vuotiaaksi on erittäin epätodennäköistä. Vedenpaisumus -taru esiintyy Gilgamesh-eepoksessa satoja vuosia ennen raamatua.
23. Raamatun Sanakirja –kirjaa (s.918) lainaten: ”Raippa: —-. Hammurabin lain mukaan sai antaa kerrallaan korkeintaan 60 raipan lyöntiä, 5 Moos. 25:3:n mukaan enintään 40, ”ettei veljeäsi häväistäisi sinun silmiesi edessä antamalla hänelle vielä useampia lyöntejä”. Ei ole tiedossa, mistä rikoksista tätä rangaistusta käytettiin. Jottei lakia rikottaisi, alensivat juutalaiset lainsäätäjät tämän määrän kaiken varalta 39:ään, 2 Kor. 11:24.”
24. CD-fakta 99:ä lainaten: ” Seitsemäs taivas , suurimman onnellisuuden paikka tai tila mm. islam. ja juut. teologiassa.”
25. RSJS -kirja (s. 149) jatkaa: ”Imestyskirjan monet yksityiskohdat ovat pulmallisia ja ovat aiheuttaneet runsaasti arvailuja. Mitä esim. tarkoittaa pedon luku 666 , kenen ihmisen luku se on? Kun kreikan ja heprean kielessä kirjaimilla oli tietty lukuarvo, voitiin jokaisen nimen tai nimi- ja arvonimiryhmän yhteenlaskettu lukuarvo määrätä.”
Edellisestä lainauksesta voi huomata numerologian merkityksen uskonnollisuudessa, syy on siinä, ettei ymmärretty kuinka pikkuhiljaa ihminen on oppinut laskemaan.
26. KR -kirja (s. 67) jatkaa: ”Maanpaon jälkeen järjestettiin lopullisesti juutalaisten pyhät ajat. Joka seitsemäs päivä oli oleva sapatti eli lepopäivä. Seitsenpäiväinen viikko oli ollut yleinen jo muinaisbabylonialaisessa ajanlaskussa , Sapatti sai ylen suuren arvon, kun Pappiskirjan luomiskertomuksessa (1 Moos. 1:1-2:4) selitettiin, että jumala loi maailman kuutena päivänä ja lepäsi seitsemäntenä ja pyhitti sen. —-. Yleensä juutalaisten juhlat olivat hyvin vanhaa perua. Paimentolaisajalta oli peräisin uudenkuun päivä. —-. Tästä ajasta muistuttaa myös lampaanpaistin syöminen pääsiäisjuhlana. Samalla oli pääsiäinen kiitosjuhla viljankorjuun alkamisesta.”
27. RSJS -kirjaa (s. 91) lainaten: “Apokalyptisen kirjallisuuden toisena tunnusmerkkinä on, että pääpaino pannaan edessä oleviin viimeisiin tapahtumiin, joiden etäisyys nykyhetkestä ilmoitetaan määrävuosien ja -päivien luvuilla (samaa tapahtuu vielä nykyäänkin). Niinpä Danielin näköala on lyhyt: ratkaisua odotetaan esim. 3 1/2 vuoden kuluttua. —–. Danielin kirjassa ovat hallitsevia luku 4, joka on Jumalan tekojen täydellisyyden pyhä luku. Danielin kirjan kirjoittaja on neljällä maailmanvaltakunnalla tarkoittanut Babylonian, Meedian, Persian ja Kreikan valtakuntia. ”
Apokalytinen kirjallisuus heijaastaa uskonnollisesti värittynyttä alamaisten kapinointia valtaapitäviä vastaan; edelleen sen ajan realiteetit yhteiskuntaoloissa eivät antaneet mahdollisuutta ennustaa nopeeaa esim. kuninkaan saantia, joten uskontoa käytettiin ihmisten mielten pitämiseen uskonnolisessa “yliluonnollisessa” väliintulossa.
28. RSJS (s. 98) jatkaa: ”Hoosea on ensimmäinen ns. pienistä profeetoista, so. hänen kirjansa on ensimmäisenä kahdentoista profeetan kokoelmateoksessa. Erillisinä kirjoina ei näiden profeettojen lauselmia ja heidän tallennettuja kertomuksia olekaan julkaistu. Kahdentoista profeetan kirjakäärö muodostaa yhden tärkeimmistä VT:n osista Mooseksen kirjojen, deuteronomistisen historiateoksen, aikakirjojen, psalttarin ja sananlaskujen kokoelman ja neljän suuren profeettakirjan joukossa. ”
29. RSJS (s. 123) jatkaa: ”Markuksen mukaan Jeesus kutsui pysyviksi seuraajikseen 12 Galilean kalastajaa ja kansanmiestä, mutta kansanjoukotkin seurasivat häntä.”
30 . KR –kirja (s. 127) jatkaa: ”Mutta Jeesus, joka tunsi ihmiset, oli sillä välin kiinnittänyt itseensä pienen piirin, johon hän saattoi paremmin luottaa. Siihen kuului 12 miestä , suurimmaksi osaksi kalastajia Gennesaretin rannoilta.”
Edellisen lainauksen lukuun 12 voi ajatella johtuvan uskonnollisesta numerologiasta, ja jos arvio luvusta 12 pitää paikkansa, niin tosiasiallista opetuslapsimäärää voitaneen pitää muuna kuin 12:sta. Edelleen Jeesus jos olisi ollut Jumalan poika hän varmasti olisi antanut kaikkien halukkaiden seurata häntä.
31. RSJS -kirja (s. 143 kuvateksti) jatkaa: ” Evankeliumi on nelitahoinen mutta kuitenkin yksi! Luku neljä on eheän kokonaisuuden tunnus .”
Edellinen lainaus on huonoa argumentointia kauttaaltaan (katsokaa itse parodoksaalisuutta).
32. Kristinuskon Käsikirja –kirja (s.123 kuva) jatkaa: ”Ilmestyskirjassa on erityisesti kiehtonut ns. pedon luku, johon viitataan seuraavasti: ”Tässä vaaditaan viisautta. Se, jolla on ymmärrystä, laskekoon pedon lukuarvon: se on erään ihmisen luku, ja se luku on kuusisataakuusikymmentäkuusi” (Ilm. 13:18). Arvoitusta on yritetty ratkaista kreikan kirjainten numeroarvoilla. Todennäköisin tulkinta on keisari Nero, mutta myös keisari Domitianus, Napoleon ja Hitler on onnistuttu lukemaan noista numeroista.”
Edellisen lainauksen mainitsema kirjoittaja olisi voinut sanoa ketä hän tarkoittaa, jos edes tarkoitti. Numerologian syy on siinä, ettei ihminen ole ymmärtänyt laskentataidon kehitystä vaan luulee numeroissa olevan jotakin magiaa.
33. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä: ”Koska hebrean kirjaimilla on myös numeroarvo, saatiin kirjainjärjestelmästä muodostetuksi hyvin kompleksinen rakennelma, jonka pohjalta pyrittiin selittämään maailmaa. Esimerkiksi kun sanojen numeroarvoja laskettiin, päädyttiin siihen, että sanoilla, joiden kirjainten summa on sama, oli mystinen yhteys toisiinsa.”
34. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Symbolilla uskotaan usein olevan erityistä voimaa.”