3.1.2
1. Uskontojen Kehityksen Pääpiirteet –kirjaa (s.48)lainaten: ”Varsinkin babylonialaisten varhaisemmasta uskonnosta on kovin vähän tietoa. Kumminkin on varmaa, että eri paikkakunnilla olivat omat jumalansa ja omat palvelusmuotonsa. Tämä viittaa heimouskonnon olemassaoloon. Varhaisempina aikoina Eufrat- ja Tigris-virtojen laakso oli pikkuvaltioina, joiden keskuksena oli kaupunki, siis jotenkin samanlainen kehityskulku kuin Kreikassa ja Italiassakin. Kun muinaiset yhteiskunnat rakentuivat uskonnon turvissa ja uskonnolliset käsitteet määräsivät koko yhteiskunnan rakenteen, niin samanlaisilla tuloksilla on täytynyt olla yhtäläisiä vaikuttimia.”
2. Kristinuskon Käsikirja –kirjaa (s.36) lainaten: ”Pronssikauden loppuun asti kaikki Palestiinan kansat ovat olleet seemiläisiä, sekä kielellisesti että rodullisesti sukua toisilleen. Rannikkovyöhykkeen asukkaita on kutsuttu kanaanilaisiksi, Kuolleenmeren eteläpuolisia heimoja edomilaisiksi ja länsipuolisia moabilaisiksi ja pohjoispuolisia, Jordanin itärannalla asuvia ammonilaisiksi. Alueen koillispuolella, nykyisen Damaskoksen suunnalla on asunut aramilaisia.”