1.11
1. Georg Henrik von Wrightin “Logiikka ja humanismi” -kirja (s. 373) jatkaa: “Huoli maailman kohtalosta vaikuttaa usein naurettavan pikkupiirteiseltä sen vuoksi, että oman ajan vaikeuksista pyritään tekemään kohtalonkysymyksiä, joille ei ole vastinetta historiassa. Tämä on varmasti täysin perusteetonta. Syynä yleiseen entisten aikojen rauhan ja onnen ihannointiin eivät ole todelliset olosuhteet, vaan kykenemättömyytemme kokea menneisyyttä yhtä voimakkaasti kuin nykyhetkeä. Valitushuuto “aika on suistunut raiteiltaan” on yhtä vanha kuin ihminen, ja kriisi, jota oma aika mielellään kuvailee ainoalaatuiseksi ja sen vuoksi ohimeneväksi, on todellisuudessa ihmiskunnan pysyvä ongelma.”
2. RSJS – kirjaa (s. 174) lainaten : “Koska Klemens Roomalainen on ensimmäinen, joka kirjeessään Korinton seurakunnalle vetoaa Heprealaiskirjeeseen ja koska kirjeen saajat tuntevat mielenkiintoa Italiasta kotoisin olleiden heille lähettämiin terveisiin, voidaan pitää todennäköisenä, että Heprealaiskirje on kirjoitettu Roomaan jostakin muusta kristillisestä keskuksesta. Kirjeen lukijat ovat kokeneet vaikean vainon; eräät heidän johtajansa ovat siinä päättäneet vaelluksensa. Kirjoittaja vetoaakin pyhän historian suuriin kärsijöihin ja marttyyreihin (Hebr. 11). Pakanallisen ympäristön vaikutuksesta ja vainon pelosta eräät kristityt ovat alkaneet jäädä pois yhteisestä jumalanpalveluksesta ja toiset kokonaan luopuneet uskostansa . Tämän johdosta kirjoittaja esittää vakavan varoituksen. Niiden, jotka ovat uudestaan ristiinnaulinneet Jumalan Pojan ja häntä julkisesti häpäisseet, on mahdotonta enää tehdä parannusta, so. kääntyä takaisin kristinuskoon (Hebr. 6:4-6) . Kaikkia lukijoitaan kirjoittaja kehottaa kestävyyteen . Emme tiedä, oliko tässä uhkaavassa tilanteessa pakoa kristinuskosta juutalaisuuteen, jonka Rooman valtio oli selittänyt sallituksi opiksi .”
O n väärin pyytää ihmisiä uhkailemalla pitäytymään johonkin joka voi riistää heidän el ämänsä .
3. RSJS – kirja (s. 172) jatkaa: ”Tiitukselle kirjoitetun kirjeen kolmen luvun sisältöön liittyi varoitus juutalaisesta harhaopista . Toisen Timoteukselle kirjoitetun kirjeen neljä lukua sisältävät esim. varoituksen viimeisten aikojen harhaopeista .”
Kun puhutaan viimeisten aikojen harhaopista, siinä vain painostetaan ihmisiä omalle uskontoteorialle myötämielisiksi. Ajatusta voi jatkaa: moni uskonnollinen taho on ajanut ihmisiä marttyyrikuolemaan vain siksi, että on väittänyt olevansa oikealla asialla ja että hänellä on tieto Jumalallisesta ilmoituksesta.
4. Ankkuri I –kirjaa ( s. 25) lainaten: ”Upanisadeissa kuvataan karmaa näin: ”Ne, joiden käytös on ollut hyvä, saavuttavat nopeasti hyvän inkarnaation (=ruumiillistumisen), he syntyvät kauppiaiksi, bramiineiksi tai hallitsijoiksi. Mutta ne, jotka käyttäytyvät huonosti, saavat nopeasti huomata inkarnaation ja syntyvät koiriksi, sioiksi tai kastittomiksi .”
Edellisestä lainauksesta voimme huomata, kuinka uskontoa voidaan käyttää pitämään yllä erilaisia asioita yhteiskunnassa, esim. kastijärjestelmää. Edellisen lainauksen tapauksessa ihmisiä yritetään saada käyttäytymään halutulla tavalla uhkailemalla heitä.
5. Ankkuri I -kirja (s. 41) jatkaa: ”Hindulaisuuteen liittyy arjalaisten luokkayhteiskuntaan perustuva sosiaalinen järjestelmä, joka määräsi ammatin perinnöllisesti. Pyhien kirjojen uskonnollisella perustelulla vakiinnutettiin järjestelmä ja bramiinien etuoikeutettu asema .”
Edellisestä lainauksesta voi huomata, että uskontoa on käytetty jonkun yhteiskuntamallin pysymisessä yhteisön ”ajattelemana” yhteiskuntamallina. Edelleen uskontoa on käytetty määrättyjen etuoikeutettujen asemien etujen vakiinnutamisessa. Edelliseen lainaukseen tukeutuen, voidaan verrata lainauksen sisältöä esim. raamatun kohtiin, joissa leeviläiset nepotistisesti saavat pappisvirkojen perimisoikeuden, joista oli etuja yhteisössä enemmän kuin muilla yhteisön jäsenillä yleensä.
6. ANKKURI –kirjaa (s. 52) lainaten: ”Buddhalaisuus on omaksunut hindulaisuuden opin karmasta ja jälleensyntymisestä. Karma merkitsee tekoja ja niiden seurauksia. Kaikki maailmassa on karman luomaa . ”Kaikki mitä olemme, on sen tulosta , mitä olemme ajatelleet. ” Jokainen meistä on oman karmansa lapsi. On siis turha syyttää fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksiaan perintötekijöiden ja ympäristön tuotteiksi , sillä kukin on vaikuttanut siihen, millainen hän on ja millaiseen ympäristöön ja millaisille vanhemmille on syntynyt .”
Edellisen lainauksen sisältö lienee tarkoitettu pitämään yllä kastijärjestelmää. Aika raakaa tekstiä edellisen lainauksen sisältö, koska ihmistä syytetään omasta tilastaan esim. tilanteessa, jossa lapsi on saanut köyhät vanhemmat.
7. ANKKURI –kirjaa (s. 52) lainaten: “Karmaan liittyy dharma , joka merkitsee lakia, sääntöä, velvollisuutta ja oppia. Kunkin dharma on hänen velvollisuutensa , menneiltä ajoilta maksettavaksi langennut lasku. Ketään tai mitään ei voi syyttää siitä, mitä tällä hetkellä olemme tai missä olosuhteissa tai asemassa elämme.”
Edellisen lainauksen sisältö lienee tarkoitetuksi ylläpitämään kastijärjestelmää.
8. ANKKURI –kirja (s. 52) jatkaa: “Edellisen elämän sekä hyvät että pahat teot kantavat hedelmää jälleensyntymässä. Tätä voidaan kuvata spiraalilla, joka voi olla joko nouseva tai laskeva, ts. tuottaa ylemmän tai alemman elämän tai ihmisyyden tason . Näin ihminen voi suunnitella ja valmistaa seuraavaa elämäänsä .”
Edellinen lainaus tukenee kastijärjestelmää, sillä erolla, että ihminen voi haaveilla paremmasta elämästä.
9. ANKKURI –kirjaa (s. 52) lainaten: “Elämä on Buddhan mukaan parhaimmillaankin epätyydyttävää, koska esim. vanhuutta, sairautta ja kuolemaa ei voi mitenkään välttää. Kärsimykset aiheuttaa karman mukaisesti ihminen itse.”
Edellisisrä lainauksista voi huomata, kuinka ihmistä itseään syytettiin siitä, kuinka hänen asiansa ovat. Edellisessä lainauksessa todetaan: ”ketään ei voi syyttää siitä, mitä tällä hetkellä olemme tai missä olosuhteissa tai asemassa elämme.” Edellisen virkkeen sisällöllä on esim. se vaikutus, että valtaapitävä voi syyttää kansaa silloin, kun vastoinkäymisiä on yhteisössä. Tätä voi verrata raamatun monissa kohdissa ilmeneviin lauseisiin, joissa joku profeetta syyttää kansaa yhteisönsä huonoista oloista. Edelleen se, että ihminen saadaan ajattelemaan niin, että hän ei voi muuttaa ympäristö oloja, vaikuttaa yhteisöön negatiivisesti siten, että edellä mainittu ajattelumalli hidastaa yhteisön kehitystä, koska ihminen edellä mainittua ajattelumallia käyttäessään ei oletettavasti yritä ponnistella niin, että yrittäisi selvittää mistä huonot olosuhteet hänen omassa tai yhteisönsä elämässä johtuvat.
10. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Erityisen vaikeita ja mielipiteitä jakavia kysymyksiä juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islmissa tänä päivänä ovat esimerkiksi seksuaalieettiset kysymykset, tasa-arvokysymykset ja sananvapauteen liittyvät kysymykset. Kaikissa uskonnoissa keskustellaan naisen asemasta perheessä ja yhteiskunnassa. Osa konservatiivisistä kristityistä, muslimeista ja juutalaisista ajattelee, että naisen tehtävä on synnyttää ja kasvattaa lapset ja hoitaa kotia. –. Sananvapauskysymykset ovat nousseet esiin, kun Euroopassa on julkaistu muslimeja loukkaavia pilapiirroksia Muhammedista. Pilapiiroksia puolustavat vetoavat usein sananvapauteen, kun taas vastustajat sanovat, että sananvapauteen kuuluu myös velvollisuus ottaa muiden tunteet huomioon ja se, että toisen pyhää ei saa loukata.”
Ihmisen ”pyhän” kokemusta on hyvä miettiä. Psykofyysisinä olentoina olemme tosi herkkiä ja myös väkivaltaan taipuvaisia. On hyvä tutkia erilaisia tilanteita, jotka johtavat sotaan niin yksilö-kuin yhteiskuntatasolla.
11. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Tuomiosunnuntai päättää kirkkovuoden ja sen tarkoituksena on saada ihminen katumaan pahoja tekojaan ja muistutaa siitä, että kaikki ihmiset tuomitaan aikojen lopussa taivaaseen tai kadotukseen. Tuomion perusteena on kristinuskon mukaan ihmisen usko. Käsitys siitä, missä määrin tekojen uskotaan vaikuttavan ihmisen pelastumiseen, vaihteleee eri kirkoissa.”
Taivas-käsitteen luontiaikoina ihmiset eivät ymmärtäneet ilmakehää; yläpuolinen oli selittämätön. Kun auktoriteettiasemaa käyttävä taho puhuu kadotuksesta, on se raakaa henkistä väkivaltaa. Variaatiot eri kirkoissa tekojen vaikutuksesta ihmisen pelastumiseen vain osoittaa, että kun asia ei ole selvä kuten nykytieteen tiedot ympäristöstä, syntyy erilaisia ”teorioita” abstrakteista uskonnollisista kysymyksistä.
Sisällysluetteloon kohta 5.7: Tieteen historiaa, sekä tieteen olemuksesta verrattuna uskontoteorioihin.