1.12
1. Kristinuskon Käsikirja –kirja (s.259 kuvateksti) jatkaa: ”Isanheimin kirkon alttaritaulussa Kristus on kuvattu ruttotautiseksi, johon ruttoon sairastuneet saattoivat samaistua .”
Edellisestä lainauksesta näemme ainakin edellisessä tapauksessa sen puolen ”kirkosta” jota voi kunnioittaa, se antaa toivoa kuoleville, vaikka ”toivo” ei perustukkaan mihinkään reaaliseen informaatioon.
2. Kristinuskon historia –kirjaa (s. 83) lainaten: ”Kuvien kannattajat eivät kuitenkaan antaneet periksi. Alaikäisen poikansa puolesta valtakuntaa johtanut keisarinna Eirene ryhtyi tukemaan heitä ja järjesti Konstantinopolissa vuonna 787 uuden kirkolliskokouksen, joka hyväksyi kuvat. Sen päätöksen mukaan kuvien tarkoituksena oli muistuttaa Kristuksesta ja pyhistä sekä herättää ihmisessä halu pelastua ja tulla pyhien kaltaiseksi. Näin kuvat voivat välittää Jumalan voimaa ja armoa. Kuvia voitiin niiden aiheen vuoksi kunnioittaa ja niiden edessä voitiin polttaa rukouskynttilöitä . Sen sijaan kristittyjen tuli rukoilla vain Jumalaa, ei kuvia.
Kuvien vastustajat saivat vielä 800-luvun alussa uudelleen yliotteen. Sisällissodan pelko esti kuitenkin kuvien puolustajien täydellisen vaientamisen. Tälläkin kertaa hallitsijan vaihtuminen toi käänteen. Keisarinna Theodora hyväksyi kuvat, ja Konstatinopolissa vuonna 843 pidetty kirkolliskokous vahvisti tämän kannan. Kirkolliskokouksen jälkeen vastarinta kuvia kohtaan hiipui. Ikonit ja niiden kunnioittaminen vakiintuivat ortodoksisen hurskauden kiinteäksi osaksi. Kansanhurskaudessa ikoneita pidettiin suoraviivaisesti ihmeitä tekevänä suojana onnettomuuksia vastaan .”
Hieno maalaus voi tuntua vanhan ajan ihmisille tärkeänä kun ei ymmärretty kuvaamataidon kehitystä.
3. Jotain uskontoja käsitellyttä kirjaa (s. 76) lainaten: ”Pyhäköt on rakennettu jumalien asunnoiksi ja ihmisten ja jumalien kohtauspaikoiksi . Tämän vuoksi ne usein sijaitsevat yksinäisillä paikoilla vuorten rinteillä ja metsän keskellä. Suurissa kaupungeissa pyhäköitä ympäröivät kauniit ja rauhalliset puutarhat . Niiden puita pidetään pyhinä ja niiden oksille ripustetaan joko itse tehtyjä tai pyhäkköalueelta ostettuja, paperisuikaleille kirjoitettuja rukouksia .”
Kun luolien syntysyitä ei tiedetty saattoi ”Jumalan asuinpaikan” myytti syntyä. Vuoret ovat myös majesteettisia. Paperisuikaleille kirjoitetut rukoukset, jotka heiluvat tuulessa olleevat pyhiä siksi ettei tuulen syntymekanismia uskontoteorian luontiaikoina ymmärretty.
4. Kristinuskon Käsikirja –kirjaa (s. 151) lainaten: Paavi Paavali VI julisti v. 1964 Benedictus Nursialaisen Euroopan suojelupyhimykseksi. Syynä oli se, että benediktiiniläismunkit olivat käännyttäneet Euroopan kristinuskoon. Heidän luostarinsa olivat lähetysasemia, joista he jalan ja ratsain matkasivat pakanoiden keskuuteen, pystyttivät puuristin ja kivisen alttarin, saarnasivat ja opettivat. Usein pakanalliset temppelit ”puhdistettiin” ja vihittiin kirkoiksi, Kuten Gregorius Suuri neuvoi Englannin lähetyssaarnaajia tekemään. Pohjoismaissa ensimmäiset kirkot nousivat yleensä vanhojen kulttipaikkojen lähelle.”
5. Ankkuri I –kirja (s. 100) jatkaa: ”Juutalaisen uskonnollisen elämän keskuksia ovat synagoga ja koti. Sana synagoga merkitsee kokoontumista . —-. Synagoga ei ole pelkästään pyhäkkö, vaan se toimii usein myös kouluna ja muunlaisen yhdessäolon paikkana. Synagogan itäpäädyssä on arkki, joka on kaappi tai vaatteella verhottu syvennys. Siinä säilytetään toorarullia .”
6. RSJS (s. 108) jatkaa: ”Ulkonainen osallistuminen jumalanpalvelusmenoihin on hyödytön, ellei Jumalan palveleminen jatku arkielämässä, yhteiskunnassa. Mutta oikea jumalanpalvelus vaatii myös muodot ja kokoontumispaikan, jossa jumalan kansa, seurakunta, saa yhteisesti Jumalaa lähestyä ja kuulla hänen sanaansa .
7. ANKKURI –kirjaa (s. 76) lainaten: ”Sintolaisia pyhäköitä lasketaan olevan yli 80 000. Pyhäkkö ja siellä suoritettavat rituaalit ovat uskonnon ytimenä.”
Edellisestä lainauksesta näkee sen historian viitekehyksen missä elämme, vanhoilla uskontoteorioilla on vieläkin jalansijaa yhteiskunnissamme
8. ANKKURI –kirjaa (s. 58) lainaten: ”Pyhäkkö korvaa oppijärjestelmän ja pyhät kirjoitukset. Ihmisiä ei erityisesti opeteta uskoon, sillä temppelikultti on sellaisenaan kansanopetusta .”
9. CD-fakta 99 -CD-rom sanakirjaa lainaten: ”mimbar (arab.), minbar, moskeijan saarnatuoli. Moskeija (< arab.), islam. temppeli. Moskeijan yhteydessä on usein oppilaitoksia, kirjasto ja sairaanhoitoon yms. tarkoitettuja laitoksia . Moskeijaan kuuluu usein minareetti. Muessin (< arab.), muezzin, moskeijan palvelija, joka minareetista kuuluttaa päivän rukoushetkien alkamisen. Nyk. nauhuri ja kovaääninen ovat yl. syrjäyttäneet muessinin.”
Se, että uskonnollisen laitoksen läheisyydessä tai siihen liittyen on oppilaitoksia ym, vaikuttaa uskontoja ylläpitävänä asiana.
10. CD-fakta 99 CD-rom sanakirjaa lainaten: ”Synagoga (< kreik.), juutalainen rukoushuone ja seurakuntaelämän keskus. Synagogan perällä Jerusalemiin suuntautuvalla seinällä on ns. pyhä arkki, jossa säilytetään lain käsikirjoituksia. Synagogassa on myös lukukoroke; naisia varten voi olla parvekkeet.”
11. AA1 –kirja (s.117) jatkaa: ”Seitsemännellä vuosisadalla eKr., jolloin kreikkalaiset tulivat Idän kanssa vilkkaaseen yhteyteen, huomaa heidän keskuudessaan ensimmäiset ilmaukset uskonnollisen taiteen uudesta kehitysjaksosta. Silloin rakennustaide sai uusia aatteita Egyptistä ja Babyloniasta . Nyt alettiin luoda jumalille asuntoja , jotka rakennustaiteellisesti olivat sellaisia, että ne jumalien asuntoina kohottivat jumalkäsitteen varsin korkealle . ——-. Sama jumalien ihannoiminen valtasi kuvanveistotaiteenkin. –. Sikäläinen uskonto otti palvelukseensa kaikki taiteen haarat. Se edistyi yhtäaikaa niiden kanssa ja vanhat, alemmat uskonnonharjoitusmuodot hävisivät .”
12. ANKKURI –kirjaa (s. 65) lainaten:”Buddhalainen taide ilmenee arkkitehtuurissa, kuvanveistossa ja maalaustaiteessa . —-. Myöhemmin buddhalaistemppelin perusmuodoksi kehittyivät stupat (tai pagodit), kellon tai puolipallon muotoiset pyhäinjäännösmuistomerkit . Stupan sisällä on huone kallisarvoista pyhäinjäännöstä varten. —–. Kuvanveisto- ja maalaustaide keskittyvät kuvaamaan Buddhaa hänen elämänsä eri vaiheissa . Ensimmäisinä vuosisatoina Buddhaa itseään ei kuvattu, vaan esitettiin häneen liittyviä symboleja kuten hänen jalanjälkeään tai lainpyörää . Buddhan kuvia alettiin tehdä ensimmäisellä vuosisadalla mietiskelyn edistämiseksi. Veistosten ja maalausten tehtävänä on keskittää mietiskelijän ajatukset Buddhan opetuksiin ja esimerkkiin. Ne toimivat myös kansanopetuksen välineinä, sillä niissä kuvattiin buddhalaisia legendoja . Mahajana-buddhalaisuudessa esitetään veistoksissa lukuisia valaistuksen saavuttaneita pyhiä miehiä ja naisia , bodhisattvoja, jotka eivät vielä ole siirtyneet lopulliseen nirvanaan.”
Yhtenäisyys kristinuskoon löytyy kuvanveisto- ja maalaustaiteesta; kehittyihän kristinusko hyvin samaan tapaan edellisen lainauksen osa-alueilla. Kansanopetuksen välineinä kuvat ovat olleet siitä syystä, että moni ei tuohon aikaan ollut lukutaitoinen.
Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Keskiajan Euroopasta meidän päiviimme säilynyt taide on lähes yksinomaan uskonnollista. Tämä johtui siitä, että rikkaalla katolisella kirkolla oli varaa palkata taiteilijoita koristelemaan kirkkoja. Taide ei kuitenkaan ollut pelkkä koriste, vaan kirkoissa olevat kuvat toimivat samalla köyhän väen Raamattuna, koska lukutaito oli harvinainen taito.”
Kun lukutaidon omaavat papit julistivat pyhästä kirjasta uskonnollista oppia, oli heihin helppo uskoa.
13. Kristinuskon historia –kirjaa (s. 48) lainaten: ”Kristinuskon voitto merkitsi myös sitä, että Välimeren kulttuurin kuvamaailma jäi kirkon haltuun. Kristittyjen jumalanpalveluspaikoissa oli kyllä ollut kuvia ennenkin, mutta uusissa kirkoissa kuvat saivat aivan toisenlaisen merkityksen kuin aikaisemmin. Maailmassa, jossa kuva oli suuri harvinaisuus, kirkkojen seiniltä ja katosta katsovat Kristuksen ja pyhien kuvat toivat näkymättömän maailman miltei maagisen todelliseksi. Ennen pitkää kuvat rinnastettiin reliikkeihin. Niiden äärelle tultiin rukoilemaan, ja niissä uskottiin olevan samanlaista voimaa kuin reliikeissä.”
Verso 1, 2 tai 3: ”Pietarinkirkon kohdalla on sijainnut kristillinen kirkko 300-luvulta lähtien, koska siinä perimätiedon mukaan oli apostoli Pietarin hauta.”
Perimätieto on todennäköisesti keksitty legenda.
6. KR –kirjaa (s. 117) lainaten: ”Synagogia oli Jerusalemissa satoja, muissakin suurissa kaupungeissa useita ja yksi pienimmissäkin. —-. Sapattina riennettiin kiirein askelin synagogaan. Siellä alkoi palvelus rukouksilla, uskontunnustuksella ja papillisella siunauksella. Viimeksi mainittu on sama ”Herran siunaus” (4 Moos. 6:24-26) kuin se, jota Suomen luterilaisessa kirkossakin käytetään, ja yleensäkin on synagogapalvelus kristillisten kirkonmenojen läheinen esikuva.”