2. 2
1. K ristinuskon K äsikirja -kirjaa(s.249) lainaten: ”Syntiinlankeemus on kertomus siitä, miten paha toimii kaikkialla ja kaikkina aikoina . Se ei siis ole historiallinen dokumentti , vaan vastaa moniin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin: miksi maailma ei ole paratiisi.”
Edellinen lainaus jarruttaa yhteiskunnan kehitystä. Nyt alamme tietää psykologian, sosiologian ja eläinten käyttäytymistä tutkivien tieteiden toimesta miksi ihminen tekee pahojakin tekoja. Ihminen on eläin niinkuin gorillakin; teemme hyvää että pahaa, mutta kun oivallamme syyt käytökseemme voimme toimia biologista luontoamme vastaan. Olemme vielä maailmassa missä on sotia; mutta ne tulleevat jossain vaiheessa jäämään historiaan. Saamme kyllä tehtyä paikoista joissa asumme ”paratiisin” kaltaisia, mutta meidän aikamme historian aikajanalla vaatii vielä uhreja. Siksi on tärkeää että puhdas koulutus saadaan kaikkien saataville. Näin parannemme maailmaa ja saamme parhaimmat lahjakkuudet kullekkin tieteiden osa-alueille.
2. KP –kirjaa ( s.73-) lainaten: ”—– alkeellisten uskontojen palvelijat eivät tunteneet persoonallista puutteellisuuden eli synnin tuntoa . He pitivät jumaliansa mielessään perheen tai heimon onnen saavuttamisen tarkoituksessa .
3. Georg Henrik von Wrightin “Logiikka ja humanismi” -kirjaa (s. 412) lainaten: “Syytä merkitsevä kreikan sana on aitia . Se elää edelleen nykyisessä lääketieteen termissä etiologia, oppi sairauden syistä. Oikeastaan se tarkoittaa syitä yleensä. Syyn perityyppi oli helleenien katsomuksen mukaan luonnollisen tasapainon häiriö. Se aiheuttaa jotakin pahaa tai “luonnotonta”. On muuten kiinnostavaa havaita, että kuten suomen syy kreikan aitia merkitsee myös syyllisyyttä.”
4 . U skontojen K ehityksen P ääpiirteet –kirja a (s. 167) lainaten : —– vapautua alkeellisen ihmisen raakalaisuudesta, synnistä .”
Ihmistä voi verrata planeetallamme muihin eläimiin. Esim. Jos laumaan tulee uusi leijona uros, se saattaa tappaa edellisen uroksen kaikki miespuoliset pennut.
5 . Joku lähde jatkaa: ”Kristinuskon mukaan Kristus on kuitenkin ylösnousemuksellaan voittanut synnin, kuoleman, ja Perkeleen vallan, joten Saatana on tuomittu ikuiseen kadotukseen .”
Edellisestä lainauksesta voimme huomata, että kristinusko ei uskontoteorioissaan ole ymmärtänyt ihmisen biologista ominaisuutta tehdä niin ”hyvää” kuin ”pahaa”, minkä voi huomata kristinuskon synti –käsitteestä. Nyt en voi olla harrastamatta ainakin itselleni viihteellistä henkistä väkivaltaa: Miten kuolemalla voi voittaa mitään? Voiko kuolemalla voittaa kuoleman? Kun tiedämme kuinka käsitteet ”perkele” ja Saatana muutamia mainitaakseni ovat muodostuneet, voimme tulla johtopäätökseen ettei maailmassa ole mitään demonisia voimia.
6 . U skontojen K ehityksen P ääpiirteet –kirjaa ( s.73-) lainaten: ”—– alkeellisten uskontojen palvelijat eivät tunteneet persoonallista puutteellisuuden eli synnin tuntoa . He pitivät jumaliansa mielessään perheen tai heimon onnen saavuttamisen tarkoituksessa. Sillä asteella jumalanpalvelus oli pääasiassa joko kaupantekoa, kun uhrattiin toivossa saada etua, taikka lahjomisyritystä, joksi sitä myöskin on sanottu.”
Se, ettei alkeellisten uskontojen palvelijat tunteneet ”synnin tuntoa” voisi viitata alkeellisten uskontojen palvelijoiden yhteiskuntaoloihin niin, ettei heillä ollut aikaa ajatella moraalia tai he eivät olleet saavuttaneet yhteiskuntaoloissa sellaista tasoa, jossa moraalin ajatteleminen tulee mahdolliseksi. Filosofiakin on historian aikajanalla varsin uusi tieteen ala. Filosofiaa harrastettiin kyllä muinaisessakin kreikassa, mutta kuten tässä kirjassa olen lainannut Georg Henrik von Wrightiä, alkaa vasta nyt olemaan filosofiassakin selkeys ja mahdollisuus auttaa ihmistä ymmärtämään itseään.
7. RSJS -kirjaa (s. 146) lainaten: ”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me rakastamme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. — (1 Joh. 4:10-11)”
Edellisessä lainauksessa vedotaan nepotismiin.
8. K ristinsukon K äsikirja -kirjaa(s.249) lainaten: ” Syntiinlankeemus on kertomus siitä, miten paha toimii kaikkialla ja kaikkina aikoina . Se ei siis ole historiallinen dokumentti , vaan vastaa moniin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin: miksi maailma ei ole paratiisi.” ”Syntiinlankeemuskertomus (1. Moos. 3) kuvaa, miten ihminen alkoi epäillä Jumalan käskyä olla syömättä hyvän – ja pahantiedon puusta. Saatana esiintyy kertomuksessa käärmeen muodossa kiusaajana, joka houkuttelee ihmistä toimimaan Jumalan käskyn vastaisesti. Käärmeen houkuttelun sisältö ”ei, ette kuole … teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan” ei ollut missään mielessä likainen tai syntisen kiihottava, vaan myönteinen ja hyvä. Tiedossa ei ole mitään pahaa. Ihmisen synti ei ollut niissä asioissa, joihin käärme houkutteli vaan siinä, että ihminen hylkäsi Jumalan ja halusi tehdä kaiken itse . Jumalan kuva halusi Jumalan paikan . Lankeemus rikkoi ihmisen suhteen Jumalaan . Kertomus kuvaa, kuinka synti turmeli myös ihmisten suhteet ja synnytti epätasa-arvon . Myös luonnosta tulee vihollinen: ”Maa kasvaa sinulle orjantappuraa ja ohdaketta, mutta sen kasveista joudut ottamaan ravintosi.” Ihmisen osaksi tuli työ, kärsimys ja kuolema. ”Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat.” Paratiisi oli menetetty .”
Paratiisi sana: (kreik. para’deisos< muinaispers. pairidaeza = puisto). Nykytietämys tietää ihmisen kehittyneen pitkällä aikavälillä; parattisi kertomus on myytti. Lue kirja: ”Paratiisien synty”. Kun ihminen ei raamatun alkutarinoiden alkuaikoina ymmärtänyt kehitystään ihmiseksi, joka oli ottanut jopa enemmän kuin satojatuhansia vuosia, hän päätteli edellisen lainauksen viimeisessä tummennuksessa olleet asiat. Kun nyt tiedämme että ihminen pystyy niin hyvään kuin pahaan, ja ymmärrämme kehityksemme, voidaan vääriä yhteiskunnassa olevia uskontoteorioita alkaa alasajaa. Niin tapahtuukin, mutta tätä täytyy nopeuttaa koska ihmisiä kuolee vielä niin nälänhädissä kuin sodissa. Lisäksi tarvitsemme kaikki resurssit tieteenteon käyttöön että voimme pidentää elämäämme.
9. K ristinuskon K äsikirja -kirja (s. 249) jatkaa: ”Syntiinlankeemus on kertomus siitä, miten paha toimii kaikkialla ja kaikkina aikoina. Se ei siis ole historiallinen dokumentti , vaan vastaa moniin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin: miksi maailma ei ole paratiisi.”(Perisynti) Kristinuskon mukaan kukaan ei voi välttää syntiä. Opin perisynnistä, ihmisen olemuksellista ja synnynnäisestä Jumalan vastaisesta taipumuksesta , muotoili kirkkoisä Augustinus 400-luvulla . —. Raamatun radikaali syntikäsitys: ihminen ei vain tee syntisiä tekoja, vaan hän on syntinen jo ennen valintojaan .”
Synti on heijastus ihmisen biologisista ominaisuuksista.
10. J oku lähde jatkaa : ”Perisyntiopissa erotetaan ihmisen tekosynti ja olemussynti. Synti ei ole vain rakenteellista heikkoutta, vaan jo piilevänä luonteeltaan täysin samaa kuin myöhemmin tekoina toteutuessaan. Synti on ihmisessä oleva taipumus, joka johtaa tekoihin. Augustinuksen mukaan ”ihminen ei voi olla tekemättä syntiä ”.”
Edellisestä lainauksesta huomaamme kuinka Augustinus pääsi teoriassaan ihmisen olemuksesta lähelle oikeampaa teoriaa. Nykyään ihmistä tutkivat käyttäytymistieteilijät.
11. RSJS -kirja (s. 89) jatkaa: “Jumalan pyhyys vaatii synnin rankaisemista, mutta vieläkin voimakkaammin perustelee pyhyys jumalallisen rakkauden lopullista voittoa . Jumala ei tahdo, että syntinen hukkuisi, vaan että hän kääntyisi ja saisi elää . Hesekielin tässä yhteydessä esittämä pelastuksen oppi on ikään kuin tiivistelmä koko VT:n uskonnosta. Lähtökohtana on kaksinkertainen totuus: vanhurskas, se joka tekee Jumalan tahdon, on elävä, mutta jumalaton hukkuu . Kuitenkin on kolmaskin mahdollisuus. Syntinen ihminen kääntyy ja tekee parannuksen ja niin saa elää (Hes. 18 ja 33).
Edellisestä lainauksesta voi huomata tuomarien ja uskonnollisten johtajien toimineen ns. samassa ammatissa. Kun esim. 2500 vuotta sitten oli teorioita jumaluudesta, niin pääteltiin miten ihmisen pitäisi elää. Kuitenkin kansan johtajat ottivat itselleen vallan päättää mikä on oikein ja mikä on väärin; tarkoitan tällä sitä, että he uhkailivat kansalaisia esim. Jumalan vihalla ja kadotuksella.
12. RSJS -kirjaa (s. 103) lainaten: “Habakuk oli profeetta Jeremian aikalainen. Habakuk puolestaan julisti kaldealaisten eli babylonialaisten tuhoa vielä silloin, kun valtakunta näytti sortumattomalta. Juudean kärsimykset ovat seurausta sen synneistä , selitti profeetta, mutta Herra pitää tarkkaa lukua myös sen vihollisten, kaldealaisten, rikkomuksista.”
Se että oltiin miehitysvallan alla oli uskonnolisen auktoriteetin mielestä kansan vika.
13. RSJS (s. 162) jatkaa: Siihen ei kuitenkaan kuulunut montakaan aitoperäistä roomalaista, vaan sen jäsenet olivat isän kansojen edustajia, joiden yhteisenä kielenä oli kreikka. —; alkulukujen tarkoituksena on joka tapauksessa osoittaa, että myös pakanoilla on laki , joka todistaa heidät syyllisiksi, nimittäin omatunto , ja että toisaalta myös juutalaiset ovat syntisiä ja lainrikkojia, vaikka heillä onkin parempi tieto Jumalan tahdosta .”
Oma perhe, heimo tai valtion on aina paras; tämä on heijastusta ihmisen biologisista ominaisuuksista.
14. Desmond Morrisin ”Eleitä, ilmeitä, asentoja” –kirja (s. 13) jatkaa: Hokema ”tiedon synnistä ” on aina ollut epätoivoinen valhe. Tietämättömyys se aina on saanut aikaan kärsimystä: julmaa taikauskoisuutta, tarpeetonta ahdistusta, kiihkouskonnollisuutta ja henkistä painostusta . Osittain ongelmaan on ollut syynä se, — että tottumus on turruttanut meidät. Siitä hyvästä, että meillä kaikilla on ihmisen ruumis, kuvittelemme tietävämme siitä kaiken tietämisen arvoisen.”
15 . K ristinuskon K äsikirja -kirja a (s. 54) lainaten : “Kirjoitusten varsinainen tähtäyspiste on kuitenkin tulevaisuudessa. Ne on kirjoitettu tulevan jumalan valtakunnan tähden. Useat apokalyptisistä kirjoituksista pohjautuvat vanhojen profeettojen julistukseen, mutta korostukset ovat usein yksipuolisia. Aikaisemmille profeetoille tyypillinen syntien osoittaminen ja parannuksen vaatiminen puuttuvat niistä usein . Vain aika on paha eikä sen tehtäväksi ole enää mitään tehtävissä. On vain odotettava parempaa aikaa . Se tuo joidenkin kirjoitusten mukaan pelastuksen koko Israelille , toisten mukaan taas yksilöille palkan tai rangaistuksen .”
Edellisen lainauksen tarkoittamaan aikaan oli vielä alkeellisia valtioita. Oma valtio oli aina tärkein kuten nykyäänkin. Uskonnollisteoreettiset ryhmittymät käyttävät luomaansa synti -käsitettä perustelemaan uskontoteorioitaan. Synti heidän mielestään kuvaa ihmisen “maallisia” ominaisuuksia. Syntejä ovat tappaminen, haureus, vieraissa käynti, valehteleminen ym. Kuitenkin teoriassani tappamisesta on eliöille ominainen piirre: kulttuurievoluutio on ihmisen kohdalla on edennyt sen verran nopeasti, että yhteisössä toimimisen edullisuutta jälkipolville vrt. pienten ryhmittymien/yksilöiden yritykseen selviytyä yksin ei ole ymmärretty. Ihmisiin on jäänyt itsekkäitä ominaisuuksia hengissä pysymisen vuoksi, eikä hän aina ymmärrä yhteisössä toimimisen paremmuutta itsekkäiden etujen ajamisen rinnalla. Tämä johtunee pitkälti yhteiskunnallisesta epävarmuudesta. Esimerkki ”rikollisesta” ”itsekkyydestä”: Rio De Janeirossa elävän katulapsen on pakko käyttää vääriksi koettuja keinoja pysyäkseen hengissä; esim. varastaa. Jos puolestaan koulutettu henkilö käyttäytyisi niin ja oletettaisiin hänen elävän melko stabiilissa yhteiskunnassa olisi hän rangaistava rikollinen joka ajattelee omaa etuaan enemmän kuin yhteisön hyvää. En puutu tässä kirjassani yleiseen lainsäädäntöön, ellei se sivua käsittelemääni aihetta, mutta tässä yhteydessä mainitsen: Kouluteltujen ja kouluttamattomien välisessä rankaisukäytännössä vallitsee länsimaisessa yhteiskunnassa epätasa-arvo. Itse asiassa verrattaessa koulutettujen ja kouluttamattomien rankaisutapojen eroa huomataan jyrkkä ristiriita. Siinä missä kouluttamaton ei kokonaisuudessaan ymmärrä tekojensa seurauksia hän saa kovemman tuomion kuin koulutettu, joka ymmärtää tekojensa seuraukset. Kouluttamattoman henkilön rankaisua tulisi vakavasti pohtia. Eikö olisi parempi antaa/ohjata hänelle koulutusta ja siten saada hänet toimimaan yhteiskuntaa/itseään hyödyttävällä tavalla. Myös koulutetun henkilön rankaisu on otettava laajan yleisen keskustelun kohteeksi. Jos koulutettu henkilö saa rankaisuksi paijauksen, mitä se viestittää muulle yhteiskunnalle. Luulen koulutettujen lievien tuomioiden johtuvan siitä, että rikkaat sanelevat lait. Minkä tahansa koulutetun/etuoikeutetun henkilön rikoksen vähättely vääristää yhteiskuntaa niin, että oman edun tavoittelu saa valtaa yhteiskunnassa, yhteiskunnan terveen kehittämisen sijaan.