2.4
1. Raamatun Sanakirja –kirja (s.310) jatkaa: ”Helvetti (hebr. seol) , on tuskan paikka. Sen kreikkalainen nimitys Gehenna on muodostunut hebrean kielen sanasta Ge-Hinnom, joka tarkoitti Hinnomin laaksoa Jerusalemin eteläpuolella, missä lapsia poltettiin u hreiksi Moolokille , 2 Aik. 28:3; 33:6. Tämä kauhea synti , sen Joosian toimittama alttarien häpäisy ja ehkä myös siellä alituisesti palavat suurkaupungin jätteitten hävitystulet saivat sen muodostumaan kansan käsityksessä synnin ja ahdistuksen paikaksi , joten sen nimi tuli vertauskuvallisesti käytäntöön puhuttaessa ikuisen rangaistuksen paikasta helvetistä, Matt. 18:8, 9; Mark. 9:43. Siellä nähdyistä näyistä muodostettiin kuvia kadotettujen kohtalosta , Matt. 5:22; 13:42; Mark. 9:48. Sana esiintyy myös Matt. 5:29 s.; 10:28; 18:9; 23:15, 33; Luuk. 12:5; Jaak. 3:6.”
En tutki asiaa enempää koska aineistoni on valmis todistamaan perinteiset uskonnot ja niistä muodostuneet uususkonnot ihmislähtöisiksi, mutta kiinnostaisi tietää mikä oli poikalasten osuus Moolokille uhrauksessa.
2. Raamatun Sanakirja –kirjaa (s.263) lainaten: ”Gehenna ( kreik.), johtunut hebrean sanoista Ge hinnom, jotka tarkoittivat Hinnomin laaksoa (ks. tätä), Joos. 15:8; Neh. 11:30. Laaksossa oli aikoinaan Moolokin uhripaikka ja myöhemmin sinne vietiin rikollisten ja itsestään kuolleitten eläinten ruumiit poltettaviksi ; siellä ”heidän matonsa ei kuole, eikä heidän tulensa sammu”, Jes. 66:24. Sana Gehenna tuli sittemmin merkitsemään helvettiä (ks. tätä) .”
On loogista että Gehennasta tuli ihmisten mielessä paikka, jossa ”syntiset” joutuvat kärsimään. Edelleen edelliseten lauseiden sisältöön liittyy se, että ”Gehanna” –käsitteen elinvoimaisuutta edesauttoi edellä mainitun käsitteen historiallinen luontiaika, jolloin tiedot ympäröivästä luonnosta olivat vähäiset, ja erilaisten ”uskontoteorioiden” elinvoimaisuus hyvä.
3 . K ristinuskon K äsikirja -kirjaa lainaten: ” Pelastuminen ei olisi pelastumista , ellei uskontoihin liittyisi myös ajatusta rangaistuksesta . Esimerkiksi kristinuskon mukaan pelastuminen merkitsee ikuisen yhteyden muodostumista jumalaan, rangaistus puolestaanikuista eroa hänestä. ———–. Uskontojen opit pelastumisesta ja rangaistuksen välttämisestä osoittavat selvästi, kuinka tärkeää on pyrkiä vastaamaan kysymykseen , mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. –. Ihmisen olemukseen kuuluu valinnan mahdollisuus, hän voi tehdä myös väärin. Kristinuskossa tätä kutsutaan ihmisen syntisyydeksi. Synti on se ominaisuus, joka erottaahänet jumalasta ja estää pelastumisen. Se on nimen omaan uskonnollinen käsite ja liittyy ajatukseen pelastumisesta. —–. Synnistä ja elämänjanosta puhuminen osoittaa , että uskontojen luonteeseen kuuluu antaa ohjeita ihmisen elämää varten . Juuri tämän vuoksi etiikka on olennainen osa uskontoa.”
Puhuttaessa rangaistuksesta on syytä muistuttaa, että ikuinen ero jumalasta, helvetti tai muu rangaistuksen luonteen omaava uskontoteoreettisten ryhmittymien/yksilöiden luoma termi on ihmisen luomaa, eikä niissä ole mitään yliluonnollista. Näitä mielikuvituksen luomia paikkoja on luotu myös moraalittomista syistä: valta, aineellisen varallisuuden kartuttaminen ja se, että ihminen saadaan toimimaan halutulla tavalla jne. Se, että kouluttamatonta/nuorta ihmistä pelotellaan erosta jumalasta tai muilla rangaistukseen verrattavilla uskontoteorioilla on perustelematonta ja eettisesti väärin. Edelleen joku synniksi koettu asia (esim. älä tapa, älä varasta) voi aiheuttaa sen, että ihminen voi toimia itseään vastaan tilanteissa joissa hänen fyysinen turvallisuutensa on uhattu ja antautua vaaraan vain sen vuoksi, että auktoriteettiasemaa käyttänyt taho on saanut iskostettua häneen näkökannan jostain uskontoteoreettisesta asiasta. Myös se, että ihminen toimii luonnottomasti viettejään vastaan aiheuttaa varmasti ongelmia. esim. uskonnon antaessa vastauksia seksuaalistakäyttäytymistä koskeviin kysymyksiin. Ihmisen luontainen ominaisuus pelätä ja välttää kuolemaa on vahva ase väärissä käsissä. Ihminen saadaan toimimaan halutulla tavalla. Jonkun tahon perustellessa asioiden nimittämistä ”hyväksi” tai ”pahaksi” yhteiskunnan rauhallisella jatkuvuudella asianomaista voi ymmärtää, vaikkakaan se ei oikeuta häntä/ryhmittymää toimimaan pitäytymään traditionaalisissa vääriksi osoitettavissa teorioissa. Täytyy vakavasti pohtia myös negatiivisia vaikutuksia, jotka koen yhteiskunnan kehitystä estäviksi esim. rahan ja ajan hukkaan heittämisellä . Se, että henkilö saa vääristeltyä teoriaa, joka on luotu aikana jolloin ihmistä ja esim. luonnontieteistä ei tiedetty paljoakaan, tietoa totena ei varmasti saa häntä toimimaan käsitysten muuttuessa ainakaan heti yhteiskuntaa/itseään maksimaalisesti hyödyttävänä, vaan hän todennäköisesti joutuu pohdiskelemaan monta asiaa (esim. miksi hänelle on kerrottu vääräksi osoitettua tietoa ”totuutena”) uudestaan ennen kuin ymmärtää miksi uskonnollisteoreettinen ryhmittymä on toiminut niin kuin se on toiminut. Valitettavasti edellisen virkkeen sisältö kuuluu meidän aikamme historian viitekehykseen.
Ihmisen valinnan mahdollisuus on suhteellinen määritelmä; se on sidoksissa ympäristöoloihin. Toistan edelleen, että jos ihminen syyllistyy rikkomuksiin omaa etuaan tavoitellen pysyäkseen hengissä ja samaan aikaan joutuu pohtimaan mahdollista ikuisenelämän menetystä tai jopa piinaa jossain mielikuvituksen luomassa paikassa kuten helvetissä, ei se taatusti helpota hänen elämäänsä millään tavoin. Päinvastoin se saattaa saada aikaan jopa katkeruuteen viittaavia tuntemuksia ja tehdä ihmisestä kyynisen ja täten yhteiskuntaa toimillaan ainakin osittain vahingoittavan. Synti-termi elää yhteiskunnassa historiallis-traditionaalisin syin. Nykyään tiedossa olevat faktat osoittavat synti-termin olevan teoria, joka on voitu osoittaa vääräksi.
Synti termin käyttö ei ole yhteiskunnan edunmukaista varsinkin kun se pohjautuu ihmisen luomaan teoriaan jonka oikeellisuus on väärä.
Helvetti-käsityksen syntyyn on vaikuttanut inhimilliset tekijät: Esim. Gehenna on ollut Jerusalemin lähellä sijaitseva kaatopaikka, jossa pidettiin aina yllä tulta.
4 . K ristinuskon K äsikirja –kirjaa (s.166 laatikkoteksti: Rutto Firenzessä) lainaten: ”Oli saavuttu vuoteen 1348 jälkeen Kristuksen syntymän, kun kuolemaa tuottava rutto puhkesi mainiossa Firenzessä, Italian kauneimmassa kaupungissa. Joko taivaankappaleiden vaikutuksesta tai j umalattomien tekojemme seurauksena oli Jumalan vanhurskas viha lähettänyt tämän vitsauksen meille kuolevaisille rangaistukseksi. Ei tiede eivätkä inhimilliset varotoimenpiteet mahtaneet mitään tällä hirveälle kulkutaudille. Turhaan perustettiin terveydenhoitolautakuntia, jotka lakkaamatta puhdistuttivat kaupungin katuja, turhaan kiellettiin sairailta sisäänpääsy, turhaan annettiin lukuisia neuvoja terveyden säilyttämiseksi. Turhaan järjestettiin – ei vain kerran vaan useastikin – julkisia jumalanpalveluksia ja kirkollisia juhlakulkueita hurskaiden rukoillessaJumalalta laupeutta (Giovanni Boccaccio: Decameronen esipuhu).”
Kun ei tiedetty mistä rutto johtuu, niin sen luultiin olevan jotain ”uskontoon” liittyvää, ja tässä tapauksessa luultiin että ihmiset olivat tehneet jotain väärin.
5 . R aamatun S anakirja –kirja (s.310) jatkaa: “Sanat ”syöksi heidät pimeyteen, syvyyden kuiluihin ”, 2 Piet. 2:4, kuuluvat alkukielen mukaan ”syöksi Tartarukseen ”. Roomalainen Tartarus, joka on tuttu myös kreikkalaisille , on tuskan paikka , sijaiten yhtä paljon alempanaHaadesta, Tuonelaa, kuin Haades sijaitsee alempana taivasta . Vaikka käsitteitten muodostuminen onkin kulkenut eri teitä, ovat kumpikin vieneet samaan tulokseen, sillä Gehenna, aivan samoin kuin Tartarus on kadotettujen rangaistuspaikka . Mutta jumalattoma t eivät joudu helvettiin heti kuoltuaan, vaan heidän paikkansa on tuonelassa tuomiota odottamassa (vrt. Tuonela) . Noustuaan suuren valkoisen istuimen eteen viimeiselle tuomiolle nämä tuomittuina joutuvat tulijärveen eli helvettiin , Ilm. 20:13 s. Ks. Kadotus.”
Edellisestä lainauksesta voimme huomata, että eri maantieteellisissä paikoissa historian samana aikana ihmiset loivat teorioita rangaistuspaikasta, minne ihminen kuoltuaan joutuu. Rangaistuspaikkojen kutsumanimet olivat erilaisia, mutta yhteistä niille oli se, että ihminen joutuu siellä enemmän tai vähemmän kärsimään. Edellisten virkkeiden sisältöön tukeutuen, voinee sanoa, että ihmisen tietämättömyys ympäröivästä luonnosta sekä itsestään on heijastunut ihmisen olemukselle ominaisella tavalla rangaistuspaikkojen luontiteorioihin.