2.7
1. Kristinuskon Käsikirja -kirja (s. 60) jatkaa: ”Usein ilmoitus on puettu kirjalliseen muotoon. —-. Juutalaisuus perustuu lakiin jonka Mooses sai Siinailla . ——.
Siihen, että Mooses sai Siinai vuorella ilmoituksen on suhtauduttava varauksella siksi, että raamatusta itsestään löytyy valheeksi luokiteltavia seikkoja että siksi, että vuori kuuluu uskontoteoreettiseen aineistoon. Ihminen ei ymmärtänyt tuolloin miksi vuoret muodostuvat vaan ne olivat majesteettisia paikkoja. Lisäksi ympäri maailman ihminen on historiassa rakentanut linnoja ja kyliä kukkuloille ja vuorille siksi että niitä oli helpompi puolustaa vihollista vastaan. Lisäksi tulivuori aiheutti tuon ajan ihmiselle vielä enemmän päänvaivaa. Nykyään tiedetään tulivuoren toimintamekanismi.
2. Kristinuskon Käsikirja –kirja jatkaa: ”Monoteistisille uskonnoille, eli uskoinnoille jotka uskovat yhteen jumalaan, on tyypillistä, että jumala puhuttelee ihmisiä ja ilmaisee heille tahtonsa . Koska moniin monoteistisiin uskontoihin liittyy ajatus Jumalan ilmoituksesta, kutsutaan näitä uskontoja myös profeetallisiksi uskonnoiksi.”
Näihin ilmoituksiksi koettuihin tilanteisiin on voinut olla syynä hurmoshenkisyys, unien pitäminen totena, hallusinogeenisten aineiden nauttiminen, valtaan liittyvät kysymykset ja vielä esim. jonkin luonnonilmiön luuleminen jumalan ilmaukseksi”; kuten ukkosen jonka tiede pystyy nykyään selittämään. Esim. Mooseksen sanoma, että jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen viittaa selvästi siihen, että edellä mainitun sanonnan aikoina ei tiedetty ihmistieteistä ja luonnontieteistä paljon mitään. Tarkoitan jopa Vatikaani uskoo nykyisin evoluutioon. Edelleen polyteistisissä eli monijumalaisissa uskonteorioista voi löytää (esim. hindulaisuus) selkeitä viittauksia siihen, että ihminen on ollut keksimässä näitä jumala -taruja: Jumalat ovat hierarkkisesti järjestäytyneitä ja niillä on erikoistuneet tehtävät niin kuin polyteististen maiden yhteiskuntarakenne on ollut edellä mainittujen uskontoteorioiden luontiaikoina. Maissa missä polyteistisiä uskontoja on (esim. Intia) on yleensä yhteiskunnan piirteenä se, että myös ihmiset ovat vahvasti sidoksissa hierarkkiseen luokkajakoon eli niin kutsuttuihin kasteihin. Näyttää siltä että kulttuurin yhteiskuntajärjestys heijastuu vahvasti jumalaan/jumaliin, mikä on mielestäni selkeä perustelu sille, että jumalat/jumala on ihmisen luoma teoria siitä minkälaisia jumala/jumalat voisivat olla.
3. Kristinuskon Käsikirja –kirja (s. 60) jatkaa: ” Kaikki suuret uskonnot perustuvat siihen, mitä ne pitävät jumalallisena ilmoituksena . Useimmiten se on puettu kirjalliseen muotoon. Siitä on tullut pyhä kirja, joka ohjaa uskontokunnan jäsenen elämää.”
Uskontojen perusta tulee tässä tutkimuksessa osoitettua ihmisen ajattelemisen kehityksen yhdeksi vaiheeksi maustettuna sillä, että ihminen valehtelee paljon. Pyhät kirjat ovat saaneet arvovaltaa siksi, että niihin on laitettu mm. lakeja, lauluja ja uskontoteoriaa Jumalasta ja uskontoteoreettiset kirjat aina nykyaikaan asti ovat evoluutiomme tuotos. Tarkoitan että rehellinen tieteen teko on nyt syrjäyttämässä perinteiset- ja niihn perustuvat uususkonnot. Vielä nykyäänkin kirjalla on suuri merkitys yhteiskunnissa ja esim. raamattuun uskovia on vielä paljon.
4. Kristinuskon Käsikirja -kirja (s. 60) jatkaa: ” Kristinuskon mukaan ilmoitus on jumalan puhetta ja toimintaa, joka huipentuu Jeesukseen Kristukseen. Kirja todistaa hänestä. Tämän vuoksi Raamatun lukeminen ääneen on jumalanpalveluksen ydin. Elävä sana on olennainen, ei kirja.”
Kukaan ei ole saanut viestiä Jumalalta/Jumalilta; ihminen vain väittää olevansa esim. Jumalan työkalu. Toistan, ihminen valehtelee paljon. ”Sanan” tärkeys tulee siksi, ettei ihminen aiemmin ymmärtänyt puheen muodostusta ja suun kautta myös hengitys kulkee. Hengitys on ollut aikoinaan tärkeä siksi, että ihmisen kuollessa luultiin hengen lähtevät osaksi tuulta ja täten muodostui esi-isien henkien palvonta.
5 . Kristinuskon Käsikirja –kirja (s.231) jatkaa: ” Kristinuskonto on myös historiallinen uskonto. Jumala ei ole ilmoittanut itseään ajan ja paikan ulkopuolella, jossain yleispätevässä todellisuudessa, vaan tietyllä hetkellä eläneille ihmisille. Historiallisuus sitoo kristinuskon todellisuuteen, mutta aiheuttaa myös ongelmia, kun tulkitaan eri kulttuurien ilmiöitä tuhansia vuosia myöhemmin . Esim. raamattua tulkittaessa voivat elämäntapaan ja uskomuksiin liittyvät määräykset ja kiellot aiheuttaa erimielisyyksiä .”
Se mitä uskontotieteilijät tietävät tällä hetkellä perinteisistä uskonnoista ja niistä poikineista uususkonnoista aiheuttaa sen, että uskontoja aletaan kiihtyvällä vauhdilla alasajaa. Tämän hetkinen alasajotahti on liian hidas, koska uskontoihin menevät resurssit täytyisi saada esim. epätasa-arvosta johtuvien ongelmien poistamiseen.
6. Kristinuskon Käsikirja -kirja (s. 60) jatkaa: ”Usein ilmoitus on puettu kirjalliseen muotoon. —-. Juutalaisuus perustuu lakiin jonka Mooses sai Siinailla . ——. Niinpä kristinusko pitää Jumalan ilmoituksena erityisesti Jeesusta, –.”
Mooseksen lain saaminen Siinailla on legenda. Se mitä tiedämme juutalaisuudesta ja kristinuskosta nykyään todistaa Jeesuksen olleen vain profeetan kaltainen väärän informaation levittäjä. Juutalaisuudessa vannottiin ensin Mooseksen nimiin, sitten tuli Daavid jne. Jeesukselle Johannes Kastaja oli esi kuva ja ”apostoleille” Jeesus ja ”apostoleistakin” tuli tärkeitä alkukirkon kannattajille. Sittemmin kristinusko on lahkoontunut ja saanut erilaisia sankareita.
7 . Kristinuskon Käsikirja –kirja (s. 233) jatkaa: ”Erityisellä ilmoituksella tarkoitetaan jumalan ilmoitusta itsestään VT:n pelastushistoriassa sekä Jeesuksen elämässä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Kristinuskon ilmoituskäsityksessä voidaan nähdä ajatus , että kaikissa maailman uskonnoissa on osa samaa totuutta, mutta kirkkaimmin tämä totuus tulee ilmi Kristuksessa .”
Se mitä tiedämme esim. Raamatun eri versioiden synnystä, todistaa vain sen että ihminen ei ole aikoinaan ymmärtänyt luontoa eikä itseään sekä on kova valehtelemaan. Edellä mainitun lainauksen lähde sanoo että ”Kristinuskon ilmoituskäsityksessä voidaan nähdä ajatus, että kaikissa maailman uskonnoissa on osa sama totuutta, mutta kirkkaimmin tämä totuus tulee ilmi Kristuksessa.” Kun tarkastelee Kristinuskon historiaa, edellä mainitun kaltainen suvaitsevaisuus ei ole kuulunut siihen. Nykyaikana länsimaissa on vahvistumassa suvaitsevainen ajattelutapa, johon kristinuskokin mukautuu; osan kristityistä ajaen suvaitsevaisuutta voimakkaasti eteenpäin osan jarruttaessa kehitystä syistä joita ovat esim. valllailliset syyt. Kuitenkin edellinen lainaus tukee teoriaa kaikkien historiallis-taraditionaalisten uskontojen samankaltaisuudesta termien sisällön ollessa samankaltaisia, mutta ulkoasultaan hiukan erilaisia. Se että Kristusta pidetään tärkeimpänä on niin kuin nationalismi jossa oma valtio on aina paras.
Mutta kommentoitaessa itse asiaa, eli ”että kaikissa maailman uskonnoissa on osa samaa totuutta” tilalla voidaan sanoa ”kaikkien maailmanuskontojen (historiallis-traditionaalisten) samankaltaisuus pohjautuu tietämättömyyteen ympäristöoloista.”
8. Kristinuskon käsikirja -kirja (s.272) jatkaa: ”On kuitenkin huomattava, että jyrkät lausumat kohdistuvat ensisijassa niihin, jotka eroavat Kristuksen kirkosta uskoakseen harhaoppeihin. Ne, jotka eivät ole koskaan kuulleet evankeliumia eivätkä siis ole voineet myöskään kasteessa liittyä kirkkoon, ovat Jumalan armon v arassa. Katolinen kirkko määritteli opetuksensa ei-kristittyjen pelastumisesta Vatikaanin II konsiilissa 1960-luvulla. Jos ei-kristitty etsii vilpittömästi totuutta ja kuuntelee Jumalan ääntä omassatunnossaan, on hänen mahdollista saavuttaa iankaikkinen autuus . Konsiili viittaa tässä Roomalaiskirjeen toiseen lukuun: Pakanakansatkin, joilla ei ole lakia, saattavat luonnostaan tehd ä, mitä laki vaatii. Silloin pakanat, vaikkei heillä lakia olekaan, ovat itse itselleen laki. Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä .” (Room. 2:14-15). Kirkot ovat vähitellen kypsyneet hyväksymään sen, ettämuutkin uskonnot pyrkivät edistämään rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja muita sellaisia arvoja, joihin kristityt voivat liittyä. Jumalan tunteminen näissä uskonnoissa ei kuitenkaan tavoita kuin yleisenilmoituksen tason. Ilmoitus on kuin monikehäinen ympyrä, jonka keskus on Kristus. Ilmoitus kirkastuu tultaessa lähemmäksi ympyrän keskusta. Vaikka muita uskontoja kunnioitetaan ja tietyissä rajoissa voidaan ajatella niiden jäsenten tulevan osalliseksi pelastuksesta, ei se tee lähetystyötä turhaksi. Kristinuskolla on oma ainutlaatuinen sanomansa.”
Edellisen lainauksen virke, jossa on ”luonnostaan” –sana viittaa siihen, että uskontoteoriat ovat saaneet vaikutteita ihmisen biologisista ominaisuuksista.
9. Kristinuskon Käsikirja -kirjaa (s. 60) lainaten: ”Kristinuskon mukaan ilmoitus on jumalan puhetta ja toimintaa, joka huipentuu Jeesukseen Kristukseen. Kirja todistaa hänestä. Tämän vuoksi Raamatun lukeminen ääneen on jumalanpalveluksen ydin. Elävä sana on olennainen, ei kirja.”
1 0 . Käsikirja –kirja jatkaa: ”On uskontoja, jotka opettavat yksityiskohtaisesti, miten ihmisen on toimittava, että hän ansaitsisi pelastuksen. Jumalan tahtoon alistumien saattaa olla tie pelastukseen. –. Monien uskontojen mukaan jumalilla on mahdollisuus ”tulla lihaksi”, inkarnoitua eli syntyä ihmisen tai eläimen muotoon. Inkarnaatio saattaa tapahtua ihmisen pelastamiseksi tai jumalallisen ilmoituksen tuomiseksi. Kristinuskossa Kristuksen inkarnaatioon uskominen on pelastuksen kannalta keskeinen kysymys . ”
Oletetaan, että ihminen kaipaa ”pelastusta”. Jokin uskontoteoreettinen ryhmittymä ”auttaa” edellisessä virkkeessä mainittua ihmistä kertomalla tälle ”pelastuksen” saamiseen tarvittavat ”käyttöohjeet”. Edelleen ”pelastusta” etsivä ihminen alkaa noudattaa edellisessä virkkeessä mainittuja käyttöohjeita, muttei pystykään noudattamaan niitä kaikkia; tämä johtaa siihen, että ihminen alkaa miettiä ansaitseeko hän pelastusta vai ei. Edellinen lainaus toteaa, että ”jumalan tahtoon” alistuminen saattaa olla tie ”pelastukseen”. Edellisen virkkeen tulisi kuuluu: uskonnollisen auktoriteetin tahtoon alistuminen saattaa olla tie pelastukseen. Edellisen lainauksen inkarnaatio-oppi on siten looginen, että kun varhaiskantaiset uskonnot palvoivat henkiä, niin ihmisen kuollessa oletettiin hänestä irtoavan hengen. Edellisen virkkeen sisällöstä ei ole pitkä matka siihen, että joku esittää teorian siitä, että edellä mainittu henki alkaisi etsiä asuntoa tai ”henkimaailmasta” jokin tulisi inkarnoituneena ihmiseksi tai eläimeksi. Kun kysytään, miksi ”jumala” haluaisi inkarnoitua, niin edellä mainitun kysymyksen voi sovittaa uskontoteorioihin ja vastata edellä mainittuun kysymykseen, että ”ilmoituksen” tuomiseksi. Edellinen lainaus toteaa, että ”kristinuskossa usko inkarnaatioon on keskeistä pelastuksen kannalta”, mikä on mielenterveyteen kohdistuvaa väkivaltaa, koska henkilö joka epäilee inkarnaatio-oppia joutuu samalla epäilemään omaa ”pelastustaan” jos hän on siinä vaiheessa maailmankuvan luomistaan, että antaa uskontoteorioille mahdollisuuden olla oikeassa; eli ei ole saanut tarpeeksi koulutusta. Mutta tässä yhteydessä kysyn: Miksi oletettu Jumalallinen ilmoitus tai inkarnaatio ihmisen pelastamiseksi tulisi vain yhden/muutaman tietoon kerrallaan? Vastaus: ihminen pyrkii hallitsemaan muita. Edelleen oletetun Jumalan viestin saajat usein näyttävät saavan sen yksinäisyydessä, mikä mielestäni todistaa ne vääriksi joko niin, että viestin saaja uskoo välittävänsä oikeaa asiaa tai kyseessä on enemmän tai vähemmän huijaus jonkun edun saamiseksi. Ennen nykyisen kaltaista yhteiskuntaa toimintaa saattoi ajatella inhimilliseksikin, mutta koulutetun henkilön, joka ymmärtää tekonsa seuraukset nykyaikana näin toimiessaan syyllistyy rikolliseen toimintaan yhteiskunnan/yksilön etuja vastaan.
Saatana-teoriasta puhuttaessa verrataan/henkilöidään saatana käärmeeseen. Se on aika inhimillistä, koska ihminen kammoaa käärmettä sen myrkyllisyyden vuoksi, ja on helppo verrata pahaksi koettu asia johonkin todennettuun vaaraa aiheuttavaan asiaan. Raamatun luomisen ajan ihmisten hahmotuskyky suhteessa ymmärtää kirjoitustaidon kehitystä lienee syy, miksi kirjoitettu teksti on saanut ”pyhän” aseman.