2.17
1. Raamatun Sanakirja -kirjaa (s. 723) lainaten: ”Messias , Joh. 1:41; 4:25, heprean sana, joka merkitsee ”voideltua” (so. kuninkaaksi) , samoin kuin kreikasta johtunut sana Kristus . Voidaan mainita muitakin pyhällä öljyllä voideltuja , kuten ylipappi , 3 Moos. 4:3, 5, 16; 1 Sam. 12:3,5, Aabraham ja Iisak sekä Koores, vieras kuningas , valittuina Jumalan valtakunnan palvelijoina , Ps. 105:15; Jes. 45:1. Ainakin jo 1459 eKr. oli Länsi –Aasiassa tapana voidella kuninkaat öljyllä. Kaikki muinaisseemiläiset, etenkin babylonialaiset ja assyrialaiset, pitivät kuningasta Jumalan sijaishallitsijana, jolle kuuluivat myös ylipapin tehtävät , vrt. Hebr. 5:6; 7:1 s.; 8: 6 . Siten Daavid ja Salomokin toimittivat u hreja, 2 Sam. 6:17; 1 Kun. 8:63. Daavidin suku säilyi Juudean valtaistuimella 3 vuosisataa. Hoosea näkee kansan joutuvan suuriin vaikeuksiin, jotka opettavat sitä etsimään Herraa ja ”Daavidia, kuningastansa” , 3:5. Jesaja esittää kokonaisensarjan ennustuksia tulevasta sankarikuninkaasta. Jumala oli luvannut Daavidille, että hänen istuimensa ja valtikkansa säilyisi hänen suvullaan ikuisesti , 2 Sam. 7:13, ja siksi Messias -nimitys sai erikoisen vivahduksen tarkoittaessaan tämän suvun jäseniä , Ps. 2:2; 18:50; 84:9, 38, 51; 132:10, 17; Val. 4:20; Hab. 3:13.Kun sitten ennustus alkoi kertoa tästä suvusta nousevasta suuresta kansansa pelastajasta, Jer. 23:5, 6, joka pitäisi Daavidin istuinta ja valtakuntaa ikuisesti, Jes. 9:6,7, liittyi Messias -nimitys häneen muista kuninkaista poikkeavalla tavalla, Dan. 9:25, 26. Lopulta siitä muodostui erityinen tätä tulevaa pelastajaa tarkoittava nimitys, jonka veroisia olivat nimet Daavidin Poika , Joh. 1:41; 4:25, ja Kristus, Matt. 1:1 ym. Muita Messiaan nimiä olivat mm. ”vaimon poika”, vrt. Jes. 7:14; vrt. 1 Moos. 3:15; Gal. 4:4. Tärkein on kuitenkin evankeliumeissa esiintyvä ”Ihmisen Poika” (ks. tätä), Dan. 7:13, jota Jeesus mielellään itsestään käytti. Tämä nimi yhdistää Messias -nimityksen apokalyptisen sisällön ja Jesajan ”kärsivän Herran palvelijan” kuvan. —–. Synoptisista evankeliumeista näkyy selvästi, että Jeesuksen päivinä vielä elivät samanlaiset Messias -toiveet juutalaisten mielessä kuin edellisen sataluvun puolivälissäkin. Luukkaan ja Matteuksen kertomukset viittaavat alituisesti perimätiedon vaatimuksiin . Niinpä Joosefin, Jeesuksen virallisen isän, sukupuu johdetaan Daavidiin asti . —– Jeesus omaksui itselleen Messias -nimiä ja myös nimen Jumalan poika, Mark. 1:10, 11; Matt. 11:27; 16:16, joskin hän pyysi oppilaitaan toistaiseksi pitämään sen salassa , Mark. 3:11, 12.”
Se että ylipappi voideltiin niin kuin kuninkaillekkin tehtiin tuohon aikaan viitannee yhteiskuntajärjestelmään, jossa heimon johtaja on ollut myös heimon uskonnollinen johtaja esim. samaani. Edellisestä lainauksesta käy ilmi nepotistisuus läpi lainauksen.
Se, että Jeesus johdettiin sukupuulla Daavidiin asti, on ristiriidassa ”jumalan poikana” olemisen kanssa. Edelleen se, mitä pidetään Jeesuksen puheena voi olla mainitun kirjoittajan itsensä keksimää; tämän virkleen alun sisällöstä saat lisätietoa kappaleista jotka käsittlevät uskonnollisten kirjojen muotoutumista.