2.20
1. Raamatun Sanakirja –kirjaa (s.1042) lainaten: ”Suitsutus . Siihen kuului pyhä savu, jota saatiin tavallisesti kuumentamalla suitsuketta, —–. Hajusteet asetetaan hehkuville hiilille, ja niistä nousevaa savua johdetaan esim. vieraan pukuun ja partaan tämän tullessa ja lähtiessä. —-. Suitsutuksella oli ennen kaikkea sangen tärkeä merkitys uhripalvelussa. Polttouhrialttarille asetetulle ruokauhrille sirotettiin suitsuketta, joka poltettiin samalla kuin osa ruokauhriakin, 3 Moos. 2:1 s., 16; 6:8. Tärkeämpi oli se, joka toimitettiin itsenäisenä uhrina suitsutus -alttarilla, 2 Moos. 30:7,8. Se suoritettiin kahdesti päivässä, aamulla ennen polttouhria ja illalla sen jälkeen, vrt. Ilm. 8:3. —-. Suitsutuksen toimittaminen oli papin korkein tehtävä. Sitä korkeampi oli kuitenkin ylipapin toimittama suitsutus; ylipappi otti hiiltä suitsutus -alttarilta ja kantoi ne kaikkeinpyhimpään. Siellä hän sirotti suitsutus -astiassa oleville hiilille suitsuketta, jotta savupilvi peittäisi armoistuimen. Suitsutus kuvaa myös kansan rukousta, joka nousee Jumalan luo , jonka tähden kansa suitsutuksen aikana seisoi etupihalla ja rukoili, Luuk. 1:10. —-. Ks. myös Hajupihka, Hyvänhajuiset aineet, Voitelu.”
Suitsutuksen todennäköinen syy on se, että hengillä luultiin olevan hajuaisti eikä ymmärretty saven kemiaa.
2. RS –kirjaa (s. 723) lainaten: ”Messias, Joh. 1:41; 4:25, heprean sana, joka merkitsee ”voideltua” (so. kuninkaaksi), samoin kuin kreikasta johtunut sana Kristus. Voidaan mainita muitakin pyhällä öljyllä voideltuja, kuten ylipappi, 3 Moos. 4:3, 5, 16; 1 Sam. 12:3,5, Aabraham ja Iisak sekä Koores, vieras kuningas, valittuina Jumalan valtakunnan palvelijoina, Ps. 105:15; Jes. 45:1. Ainakin jo 1459 eKr. oli Länsi-Aasiassa tapana voidella kuninkaat öljyllä. Kaikki muinaisseemiläiset, etenkin babylonialaiset ja assyrialaiset, pitivät kuningasta Jumalan sijaishallitsijana, jolle kuuluivat myös ylipapin tehtävät, vrt. Hebr. 5:6; 7:1 s.; 8: 6 . Siten Daavid ja Salomokin toimittivat uhreja, 2 Sam. 6:17; 1 Kun. 8:63. Daavidin suku säilyi Juudean valtaistuimella 3 vuosisataa. Hoosea näkee kansan joutuvan suuriin vaikeuksiin, jotka opettavat sitä etsimään Herraa ja ”Daavidia, kuningastansa”, 3:5. Jesaja esittää kokonaisen sarjan ennustuksia tulevasta sankarikuninkaasta. Jumala oli luvannut Daavidille, että hänen istuimensa ja valtikkansa säilyisi hänen suvullaan ikuisesti , 2 Sam. 7:13,”
3. RS –kirja (s. 1156) jatkaa: ”Voitelu. Juutalaisilla samoin kuin muilla itämaisilla kansoilla oli tapanahyvänhajuisista aineista (ks. tätä) valmistetuilla voiteilla voidella itsensä erittäinkin pitoihin ja juhliin valmistautuessaan. Matt. 6:17; Ps. 104:15. Se oli ilon ja kunnioituksen osoitus, Ps. 23:5; Luuk. 7:38,46; Ps. 133:2. Voitelua käytettiin myös virkistys- ja parannuskeinona, —–. Kuolleitten ruumiit voideltiin öljyllä, Mark. 14:8; Luuk. 23:56. Kolmeen virkaan asettamisen yhteydessä tapahtui voitelu: kuninkaan, 1 Sam. 9:16; 1 Kun. 19:15, ylipapin, 2 Moos. 30:30; 3 Moos. 16:32, ja profeetan virkaan, 1 Kun. 19:16. Ks. myös Messias. – Esineet erotettiin voitelulla pyhään käyttöön (lain arkki, ilmestysmajan pöytä, lampunjalka, suitsutusalttari), 1 Moos. 28:18; 2 Moos. 30:26 s. Pyhä voitelu -öljy, joka kuolemanrangaistuksen uhalla oli erotettu pyhäkön tarpeisiin, 2 Moos. 30:23-34, oli kyllästetty 9 tuoksuaineella, jotka kaikki olivat kasvikunnasta saatuja. Tämä öljy on Raamatussa Pyhän Hengen vertauskuva. Paavali luettelee 9 Hengen hedelmää, Gal. 5:22”
Ihminen ei tuohon aikaan ymmärtänyt hajuaistin toimintaa. Onhan tuoksu näkymätöntä.
4 . RS –kirjaa (s. 723) lainaten: ”Messias , Joh. 1:41; 4:25, heprean sana, joka merkitsee ” voideltua” (so. kuninkaaksi ), samoin kuin kreikasta johtunut sana Kristus. Voidaan mainita muitakin pyhällä öljyllä voideltuja , kuten ylipappi , 3 Moos. 4:3, 5, 16; 1 Sam. 12:3,5, Aabraham ja Iisak sekä Koores, vieras kuningas , valittuina Jumalan valtakunnan palvelijoina , Ps. 105:15; Jes. 45:1. Ainakin jo 1459 eKr . oli Länsi-Aasiassa tapana voidella kuninkaat öljyllä.”
5. RS –kirja (s. 1156) jatkaa: ”Voitelu. Juutalaisilla samoin kuin muilla itämaisilla kansoilla oli tapana hyvänhajuisista aineista (ks. tätä) valmistetuilla voiteilla voidella itsensä erittäinkin pitoihin ja juhliin valmistautuessaan. Matt. 6:17; Ps. 104:15. Se oli ilon ja kunnioituksen osoitus, Ps. 23:5; Luuk. 7:38,46; Ps. 133:2. Voitelua käytettiin myös virkistys- ja parannuskeinona, —–.
6. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Ortodoksisen liturgian aikana pappi suitsuttaa pyhää savua, jonka tarkoituksena on siunata kirkkoväki. Savu kuvastaa myös sitä, miten rukoukset nousevat Jumalan luo.”
Suitsutus on ajalta, jolloin ei ymmärretty palamisen kemiallista olemusta. Myös savun nouseminen ylöspäin vaikutti yliluonnolliselta. Taivas puolestetaan käsitettiin korkeimmaksi paikaksi, jota pidettiin muun muuassa lintujen lennon vuoksi jonakin yliluonnollisena.