3.1.1
1. Pahan Ajan Kirjeitä –kirja (s. 120) jatkaa: ”Ideologiat syntyvät entisten uudistuessa. Varhaisten kaupunkivaltioiden uskonto on reformoitua kivikauden uskoa. Juutalaisuus on reformoitua neoliittisten kaupunkikulttuurien uskoa – Ekhnaton yritti samaa kuin Mooses, hämärämmin monoteismi oli nousussa muuallakin. Kristinusko ja islam ovat reformoitua juutalaisuutta, ja kehitys jatkuu.”
2. Uskontojen kehityksen pääpiirteet –kirjaa (s. 50-) lainaten: ”Israelilaiset eli hebrealaiset ennen Mooseksen johtoa elivät haimoajan elämää. Historioitsijat pitävät Abrahamia historiallisena henkilönä ja myöskin hänen siirtymisensä Etelä-Babyloniasta Luoteis-Mesopotamiaan on historiallinen asia. Sieltä hän muutti Palestiinaan. Israelin sukujen katsotaan tiedemiespiireissä merkitsevän heimoja, kuitenkin sillä erotuksella, ettei heimoja ollut kahtatoista. Asiallisempana pidetään jakoa pohjoisiin Lea- ja eteläisiin Raakel-heimoihin. Edellisistä ovat vanhimpia Leevi (=pappi) ja Simon, jotka Sikemin tienoilla esiintyivät jo esi-egyptiläisellä ajalla. Jaakob ja Israel ovat alkuaan olleet eri heimoja, vaikka myöhemmin ovat sulaneet yhdeksi heimoksi, jolloin jälkimmäisen nimi on tullut koko kansan nimeksi. Ruben-heimon myöskin luullaan asuneen Betelin tienoilla. Raakel-heimoista arvellaan Joosef-heimon olleen vanhimman ja tärkeimmän. Sen asuinpaikan luullaan olleen Beessebon ja Hebronin seuduilla. Sieltä Joosef-heimo myöhemmin vaelsi Egyptiin, ja ainakin Leevi-heimo muutti sinne myöskin, mahdollisesti muitakin. Siitä ollaan varmat, että joitakin heimoja jäi Palestiinaan, etteivät siis kaikki menneet Egyptiin. Raamatusta käy selville, että israelilaisten eli hebrealaisten uskonto on käynyt läpi saman kehityksen kuin monien muidenkin kansojen uskonnot. 2. Moos. 12 luvussa pääsiäis- eli Egyptistä-lähtöjuhlaa vietettäessä ruuan valmistuksesta annetuissa määritelmissä sanotaan: ”Ja karitsanne olkoon virheetön, vuoden vanha urospuoli; lampaista tai vuohista on teidän otettava.” ”Ja heidän on syötävä lihaa samana yönä; tulella paistettuna, rieskaleivän ja kitkeräin yrttien kanssa on heidän se syötävä. Älkää syökä siitä mitään raakana eikä vedessä keitettynä, vaan tulella paistettuna päineen, säärineen ja sisälmyksineen.” Tämä ateria olli yhdysjuhla jumalien kanssa. Kun jokainen perhe sen nautti kotonaan, niin se oli seurustelua perhejumalan eli -jumalien kanssa. Tästä myöskin nähdään, kuinka israelilaisilla oli uhriateriain valmistus säännöstelty aivan samoin kin olemme nähneet muillakin kansoilla määritellyn . Kun ei lihaa saanut keittää vaan tulella paistaa, osoittaa se, että tapa oli hyvin vanha, ajalta, jolloin ei vielä patoja käytetty. Happamaton leipä ja kitkerät yrtit myöskin muistuttavat aikaisia ruuan valmistustapoja. Se, ettei lihaa saanut syödä raakana, osoittaa, että kehitystä oli tapahtunut. Kun se sitävastoin piti syödä päineen, säärineen ja sisälmyksineen, osoittaa se taas, että tämä tapa oli varsin alkeelliselta kehitysasteelta peräisin.”