3. 2 .2
1. ANKKURI I -kirjaa (s. 19) lainaten: ”Hindujen vanhinta ja uskonnollisesti arvokkainta kirjallisuutta nimitetään Veda-kirjallisuudeksi. Veda tarkoittaa uskonnollista ja pyhää tietämistä . Ilmoitetut kirjoitukset sisältävät pyhien miesten kuulemaa pyhää tietoa , jota papit eli bramiinit säilyttävät tarkasti suullisena perinteenä .”.
Suullinen perinne muuttuu ajan myötä ja kun tiedämme ihmisen raadollisuuden, ”pyhää” tietoa muutetaan tarkoituksellisesti koska näin saavutetaan esim. poliittisia etuja.
2. ANKKURI I -kirja (s. 20) jatkaa: ”Tähän ryhmään kuuluvat kertovat laajat runoelmat Ramajana ja Intian kansalliseepos Mahabharata, joka on syntynyt 400 eKr. – 400 JKr. Siihen kuuluu itsenäisenä osana Intian uskonnollisen kirjallisuuden kuuluisin teos Bhagavadgita, Herran laulu. Teos on ollut jo valmiina ennen Mahabharatan kiteytymistä. Se sisältää 18 laulua , joissa Krisna -jumala ja Arjuna-niminen sotasankari keskustelevat. Krisnan opetukset painottavat, että tärkeintä ihmiselle on velvollisuuksien epäitsekäs täyttäminen . Ramajana kertoo Rama -nimisen sankarin elämästä ja taistelusta paholaista vastaan. Perinteisiin kirjoituksiin kuuluvat lisäksi Puranat eli muinaiskertomukset ja erilaiset lakikirjat , joista tunnetuin on n. 100 jKr. syntynyt Manun laki.”
Otan esiin pelkistetysti lainauksia hindulaisuuesta. Hindulaisuuen tie on kulkenut pitkälti samoin raamattuun perustuvat uskontoteoriat. Uskontoa on käytetty valtaapitävien toimesta niin, että kansa saadaan toimimaan halutulla tavalla. Edellisen lainauksen viimeinen tummennus osoittaa hindujen kehityksen samankaltaiseksi kuin raamattuun perustuvat uskontoteoriat.
3. ANKKURI I -kirja (s. 20) jatkaa: “Hindulaisuus on opiltaan erittäin suvaitsevainen uskonto, sillä ainoa vaatimus on usko Veda-kirjojen auktoriteettiin ja jumalalliseen alkuperään . Käytännössä hindulaisuuden eri suunnat tekevätkin näin, vaikka niiden oppi olisikin samanaikaisesti ristiriitainen Vedojen kanssa. —. Myös tärkeimmät pyhät kirjat sisältävät keskenään ristiriitaisia käsityksiä , joten jokainen koulukunta ja palvontasuunta löytää niistä itselleen jotakin . Hindulaisuudessa ilmenevät miltei kaikki uskonnollisen kokemuksen ja toiminnan muodot. Siinä opetetaan, että totuus on kuitenkin yksi, vaikka pyhät miehet tuovat sen eri aikoina julki vaihtelevin tavoin .”
Edellinen lainaus vastaa sisällöltään pitkälti raamattuun perustuvien uskontoteorioiden vastaavia asioita.
Ankkuri I -kirja (s. 41) jatkaa: ”Hindulaisuuteen liittyy arjalaisten luokkayhteiskuntaan perustuva sosiaalinen järjestelmä, joka määräsi ammatin perinnöllisesti. Pyhien kirjojen uskonnollisella perustelulla vakiinnutettiin järjestelmä ja bramiinien etuoikeutettu asema.”
4. UHP –kirjaa (s.57-) lainaten: Avesta jakaantuu kolmeen pääosaan : Vendidad (=laki), Jasna (=uhriliturgia), ja Jashts (=virret). Pienempi kokoelma oli Khorda Avesta, yksityistä hartautta varten käytettävä . Useita myöhempiä pyhiä kirjoja on olemassa, joista tarkein on Bundedesh, laaja kuvaus luomisesta ja maailmankulusta . Avestassa vallitseva katsantotapa on jyrkän dualistinen. Hyvän ja pahan, puhtaan ja saastaisen välillä on tehtävä ankara ero . Kun maailmassa on paljon saastuttavaa, täytyy hurskaan olla varuillaan, ettei saastuta itseään eikä puhtaita alkuaineita, maata, vettä ja tulta . ——. Joka on saastuttanut itsensä koskettamalla ruumiiseen tai muuhun saastaiseen, on velvollinen puhdistamaan itsensä säädetyillä puhdistusmenoilla . Puhdistava voima on vedellä, lehmänvirtsalla, ja pyhällä savull a . ——. Pyhiä eläimiä ovat varsinkin koira ja lehmä . Koiran tappamisesta on ankarampi rangaistus kuin ihmisen surmaamisesta . ——–. Näiden puhtaussääntöjen piti olla ihmisen apuna taistelussa pahoja henkiä vastaan . ——. Avestan mukaan maailmankehitys kestää 12.000 vuotta, joista vain puolet luetaan ihmiskunnan osaksi . Keskellä t ätä ajanjaksoa on Zarathustra syntynyt. Hänen jälkeensä seuraavat 3.000 vuotta ovat lopun aikoja , ja kunkin 1000-vuotisen aikakauden päättyessä ilmestyy yksi profeetan pojista pelastajaksi . Viimeinen niistä on Saoshyant; hän voittaa kaiken pahan ja valmistaa ihmiskuntaa ylösnousemiseen . Tätä kuvataan Bundehesh-kirjassa seuraavasti. Maailman lopulla kaikki vuoret sulavat ja virtaavat maan ylitse mahtavana virtana, jonka läpi kaikkien täytyy kulkea . Vanhurskaille se on oleva suloinen niin kuin haalea maito, mutta pahoille polttava kuin sula metalli . Puhdistuttuaan siinä ihmiset suurella hellyydellä syleilevät toisiansa. Saoshyant valmistaa Haoma-kasvin nesteestä kuolemattomuuden juoman ja jakaa sitä ihmisille, jotka siten saavat iäisen elämän . Kaikki ihmiset tulevat autuaaksi ” tulen kautta ”. Lopuksi tapahtuu maailman puhdistus yleisessä maailmanpalossa , jossa Angro Mainjus ja pahat henget hukkuvat . Tätä maailman kehitystä rukoillaan eräässä hymnissä seuraavin sanoin: ”Kaikki päättyköön rauhaan, iloon ja riemuun Jumalan tahdossa! Se tapahtukoon! Vielä kerran: se tapahtukoon!””
Avesta on muodostunut kuten Raamattu. Tämä on loogista koska ihmiset ovat samanlaisia ympäri maapallon, vain maantieteellinen etäisyys aiemmin historiassa sai kulttuurit muokkaamaan tarinat eri nimillä. Kuitenkin uskonnoille on yhteistä esim. hengen -käsite ja maa, vesi ja tuli olivat luonnollisesti pyhiä. Maa tuotti viljan ja antoi karjaeläimille ravinnon, vesi sammuttaa ja janon ja siinä voi peseytyä ja tuli puolestaan antaa lämmön ja sillä voi laittaa ruokaa ja desinfioida. Edellinen käy myös pyhään savuun. Koiran ja lehmän pyhyys on loogista. Lehmä oli ihmisen ravinnon lähde joka oli kesyyntynyt ihmisen käyttöön samoin koira joka toimi ihmisen seurana ja vahtikoirana. Näiden eläimien kesyyntymistä ihmisen käyttöön vain ei ymmärretty. Vuorten sulamis -tarina liittynee tulivuoriin ja niiden purkaukseen.
5. Geoffrey Parrinderin ”Elävät maailman uskonnot” –kirjaa (s.48) lainaten: ”Hindulaisuus on tuottanut lukemattomia uskonnollisia kirjoituksia –. Veda –laulujen ja Upanisadien jälkeen seurasi eeppisiä runoelmia ja vanhoja tarinoita (Puranas). Nämä ovat niin tärkeitä, että niitä siitä huolimatta, että ne ovat ”muistettuja” eivätkä ”ilmoitettuja”, kutsutaan ” viidenneksi Vedaks i”, ja niillä on kansaan suurempi vaikutus kuin Veda –kirjoilla tai Vedantalla. Nämä tarinat kertovat loputtoman vuolaasti j umalien ja tarunomaisten sankarien uroteoista.
Kaksi suurinta kertomarunoelmaa ovat Ramajana ja Mahabharata, jotka molemmat ovat luultavasti koottu joskus vuosien 200 eKr.-200 jKr. välisenä aikana. Rama-jana eli ”Raman seikkailut” on perimätiedon mukaan Valmiki –nimisen runoilijan kirjoittama sanskriitin kielellä, ja siinä on 24000 säettä. Se tuli yleisesti suosituksi Intiassa, kun se käännettiin muille Intian kielille, ja erityisen kuuluisaksi tuli Tulsidasin 16. Vuosisadalla hindun kielelle tekemä käännös. Sillä tavoin Ramajanasta tuli suosituin uskonnollinen klassinen runoelma, ja lukemattomat hindulaiset toistavat joka päivä joitakin sen rivejä. Mutta Veda –runoja ja Upanisadeja luetaan edelleen sanskriitiksi, jota kukaan ei enää puhu.
6. ANKKURI I–kirja (s. 75) jatkaa: “Taolaisuuden perusteos on Taoteking (suom. Salaisuuksien tie). Vanhan perimätiedon mukaan sen tekijä olisi ollut 500-luvulla eKr. elänyt Lao-tse (suom. Vanha Mestari), jota samalla on pidetty taolaisuuden perustajana. Nyk. hänen historiallisuutensa on kuitenkin asetettu kyseenalaiseksi. Taoteking lienee kuitenkin peräisin vasta vuoden 300 eKr. paikkeilta, ja sen tekijä jää tuntemattomaksi. Tämä teos sis. 81 lyhyttä lukua. Taoteking näkee Taossa suuren maailmankaikkeuden periaatteen. Tao on alkuvoima tai alkuykseys. Tao antaa kaikelle olevaiselle elämän ja alkuvoiman. Alun perin taolaisuudessa ei puhuttu jumalista eikä hengistä. —-. Jo esikristillisenä aikana alkoi taolaisuus kuitenkin omaksua maagisia piirteitä. Pyrkiessään kuolemattomuuteen ihmiset turvautuivat taikureiden tarjoamiin rohtoihin, loitsuihin ja ennustamiseen sekä näiden opettamaan hengitystekniikkaan. Vähitellen kehittyi kiinteä pappi- ja munkkijärjestelmä, ja taolaistemppeleissä palvottiin lukuisia jumalia.”
Niinkuin vanhoissa kirjoituksiin perustuvissa uskontoteorioissa ei Taotekinginkään tekijä ole tiedossa. En sen enempää ota aineistoa taolaisuudesta, mutta ylläolevasta voi huomata, että taolaisuus on kehittynyt kuten muutkin vanhat uskonnot. Edellisestä lainauksesta näkyy, kuinka kuoleman pelko vaikuttaa siihen, että ihminen hyväksyy disinformatiivisia teorioita. Rohtojen perua on vieläkin erilainen humpuuki hivenaineiden myynti joskin myös hyviä vitamiinivalmisteita on. Myös taolaisuus vielä elää alueilla missä sitä esiintyy, mutta myös sitä voidaan alkaa alasajaa.
7. Jotakin uskontoa käsitellyttä kirjaa (s. 76) lainaten: ”Buddhalaisuuden omaksumista helpotettiin siten, että käännettäessä sen käsitteitä kiinan kielelle käytettiin taolaisia ja kungfutselaisia termejä, joille annettiin buddhalainen sisältö.”
8. Näkökantoja Uskontoon –kirja (s. 154) jatkaa: ”Vertaamalla tekstejä toisiinsa voidaan sanoa esim. jotakin eri kirjoittajien tavasta tarkastella Jeesusta ja erityisesti sitä, kuinka heidän kokonaistavoitteensa heijastuvat heidän kuvaamastaan Jeesuksesta. Pelkkä tekstien keskinäinen vertailu ei historiallisessa tutkimuksessa ole kuitenkaan tarpeeksi. On myös sijoitettava tekstit oikeaan kontekstiinsa. —-. Ilkka Pyysiäisen Gautama Buddhan biografioita käsittelevä kirjoitus tuo selvästi esille , kuinka myös buddhalaisessa perinteessä historia ja myytti kietoutuvat toisiinsa .”
Edellisen lainauksen sisältö on lisätodiste uskontojen ihmislähtöisyydestä.
9. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Buddhalaisuudessa nirvana on elämänjanon sammumisen tila.”
Siddhartha Gautama eli Buddha eli yli 2000 vuotta sitten; täten hänen teoriansa maailmankaikkeudesta ja ihmisen paikasta siinä ovat vanhentuneita.
10. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Juutalaisuus on sekä uskonto että kulttuuri ja elämäntapa. –. Uskonnolliset käytännöt ja eettiset ihanteet perustuvat juutalaiseen lakiin, joka koostuu Tanakissa olevasta Toorasta ja sen pohjalta syntyneestä rabbien tulkinnasta, joka on koottu Talmudiin. Käytännön ohjeita annetaan lisäksi Halakhassa-kokoelmissa, sana halakha tarkoittaa , oikeaa polkua tai menettelytapaa, mutta sitä myös kutsutaan juutalaiseksi laiksi. Halakhassa annetaan ohjeita kaikille elämänalueille kuten pukeutumiseen, syömiseen, rituaalien oikeaan suoritustapaan sekä yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Halakhaa tulkitaan eri juutalaisuuden suuntauksissa eri tavoin.”
Perinteiset uskonnot alkavat vasta pikkuhiljaa maallistua. Voimakkainta maallistuminen on teollisuusmaissa ja heikointa huonon koulutustason maissa. Perinteisille uskonnoille kaikille on vielä nykyäänkin ominaista tukeutua uskonnollisiin pyhiin kirjoituksiin. Mutta lainsäädäntö tulee muuttumaan ajan saatossa psykologiaan ja sosiologiaan pohjatuvaksi ja ottamaan huomioon pulmakohdat ihmisten elämässä globaalisti.
11. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Islamilaisten lähteiden mukaan Muhammedin ilmestysten sanoma kirjoitettiin muistiin jo Muhammedin elinaikana. Noin kaksikymmentä vuotta Muhammedin kuoleman jälkeen asetettiin toiminkunta, joka kokosi lähteet yhteen. Länsimaisen tutkimuksen mukaan varhaisimmat käsikirjoitukset ajoitetaan kirjoitetuksi 30-40 vuotta Muhammedin kuoleman jälkeen. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että Koraani on muodostunut yhtenäiseksi tekstiksi noin sata vuotta Muhammedin kuoleman jälkeen, mutta sen jälkeenkin on ollut käytössä eri variaatioita käsikirjoituksista. Islamilaisissa maissa ei kovin yleisesti hyväksytä länsimaista historiallis-kriittistä Koraanin tutkimusta. Tieteellistä lähestymistapaa vastustavat näkevät Koraanin niin pyhänä kirjana, että sitä ei pidä tutkia tieteellisesti. –. Muslimit ajattelevat, että ihminen ei pysty kirjoittamaan Koraanin kaltaista tekstiä. –. Koraanin suurat kertovat muun muuassa maailman luomisesta, profeetoista, Jumalasta, paratiisistä ja helvetistä. –. Osa muslimeista uskoo Koraanin ihmeitä tekevään tai suojelevaan voimaan. Tämän vuoksi Koraanin säkeitä kirjoitettiin sairauksia parantaviin amuletteihin tai autoihin voidaan laittaa roikkumaan amuletti, joka suojaa onnettomuuksilta. –. Koraanin selitysperinteessä hyödynnetään esimerkiksi hadith-kirjallisuutta ja annetaan monia ristiriitaisiakin tulkintoja. –. Koraanin luonnontieteellisen selityksen mukaan nykyisen luonnontieteen keksinnöt, esimerkiksi evoluutioteoria, löytyvät Koraanista. Niitä ei vain ole aiemmin osattu nähdä tekstissä.”
Koraanin muotoutuminen kirjaksi on kulkenut samoja ratoja kuin esimerkiksi Raamatun muotoutuminen. Lisäksi Koraaniin on kopioitu juutalaisten ja kristittyjen tekstien henkilöhahmoja. Kun ajatellaan Koraanista löytyviä ihmetekoja ja sitä, että enkeli Gabriel olisi ollut viestinviejänä Muhammedin ja Jumalan välillä, on myös islamilaisten maitten päästävä islamista.
12. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Koraania tulkitaan ja selitetään Muhammedista kertovan perimätiedon avulla. –. Sunnan taustalla on siis jumalallinen auktoriteetti, ja Muhammed oli synniltä suojattu ihminen. Muhammedin teot ja sanat on kirjoitettu hadith-kokoelmiin. Haditheista löytyy ohjeita monenlaisiin elämäntilanteisiin, kuten ruokailutapoihin ja peseytymiseen. Islamin eri suuntauksilla on omat hadith-kokoelmansa. Koraanista siis löytyy yleisiä moraaliperiaatteita ja uskonnollisen elämän ohjeita ja sunnasta yksityiskohtaisia ohjeita. Koraani esimerkiksi kehottaa rukoilemaan, mutta ei kerro, miten rukoillaan. Sunnasta löytyy puolestaan ohjeita siihen, miten rukoillaan. Islamin historin aikana eri puolilla musliimimaailmaa vakiintui myös käytäntöjä, joita ei pystytty perustelemaan Koraanilla eikä hadith-teksteillä. Näitä käytänteitä perusteltiin yksimielisyyden periaatteella. Periaatteessa yksimielisyys tarkoittaa kaikkien muslimien yksimielisyyttä. Käytännössä tämä on mahdotonta ja tänä päivänä yksimielisyys tarkoittaa johtavien uskonoppineiden samanmielisyyttä. Uskonnollista tietoa voidaan saada myös päättelyn kautta. Maailman muuttuessa islamilainen yhteisö joutuu jatkuvasti uusien kysymysten eteen. Oppineet joutuvat ottamaan kantaa erilaisiin arkipäivän kysymyksiin, kuten siihen, kenen kanssa on sovieliasta seurustella. Tälllöin Koraanista tai sunnasta etsitään kysymystä vastaava tilanne ja ratkaistaan asia sen perusteella. Esimerkiksi kun Koraanissa kielletään viinin juonti, voidaan päätellä, että myös oluen juonti on kielletty.”
13. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Juutalaiuudessa, kristinuskossa ja islamissa pyhää kirjaa käytetään saman tyyppisesti. Kirjaa luetaan erilaisissa riiteissä, sieltä etsitään moraalisia ohjeita ja elämänviisauksia. Kirjaa myös tulkitaan monin eri tavoin ja sen tulkintatavoista voidaan kiistellä ja olla erimielisiä. Islamissa ja juutalaisuudessa pyhän kirjan pohjalta on kehitetty laaja uskonnollinen lainsäädäntö, jota uskonoppineet tulkitsevat.”
Edellä mainittujen kirjojen ohjeet ovat vanhentuneita. Edellä mainitut kirjat olivat aikansa wikipedia, mutta nykytieto osoittaa kirjat maallisiksi ilman yliluonnollista elementtiä.
14. Katri Hangen, Outi Könnin ja Seppo Nyyssösen Verso 3: Maailman uskontoja (2017): ”Hindulaisuuden arvokkainta pyhää kirjallisuutta kutsutaan veda-kirjallisuudeksi. Tätä kirjallisuutta pidetään jumalten ilmoituksena. Käsite veda tarkoittaa tietoa. Kirjallisuus sisältää muun muuassa ohjeitä uhrimenojen suorittamiseen. Vedat olivat satojen vuosien ajan pelkästään suullista perinnettä, joka välittyi pappisryhmän sisällä isältä pojalle. Vedojen hallitseminen takasi pappien etuoikeutetun aseman yhteisössä. Veda-kirjallisuus sisältää monia eri kirjoja. Merkittävin hymnikokoelma on nimeltään Rigveda, joka sisältää ylistyslauluja ja selityksiä todellisuuden luonteesta. Varhaisimmat hymnit syntyivät jo 3000 vuotta sitten, mutta kirjoitettuun muotoon niitä tallennettiin lopullisesti vasta 600 vuotta sitten. Upanishadit täydentävät ja tarkentavat vedojen sisältöä. Niistä käytetäänkin nimeä ”vedojen loppu”. Veda-kirjallisuuden rinnalla hindulaisuudessa on rikas kertovat kirjallisuuden perinne. Monissa eri kertomuksissa kuvataan jumalien elämää ja tekoja. Kertomukset ovat hyvin dramaattisia ja niiden pohjalta onkin tehty monia TV-sarjoja ja elokuvia. Merkittävimmät kertovan kirjallisuuden kokoelmat ovat Ramajana ja Mahabharata. Mahabharataa pidetään Intian kansalliseepoksena suomalaisen Kalevalan tapaan. Mahabharata sisältää paljon käytetyn ja luetun kirjan Herran laulu, Bhagavad Gita. Kirja kertoo Visnu-jumalan ruumiillistuman Krisnan ja sotapäälikkö Arajunan kohtaamisesta.”
Edellisestä lainauksesta näkee, että hindujen kirjat ovat olleet aikansa wikipedia jotka elävät pääsääntöisesti Intialaisessa yhteiskunnassa pitkälti historiallisen viitekehyksen ansiosta. Tämän kirjan tarkoitus on nopeuttaa sekularisaatiota myös Intiassa.