3.2.8 Keskiajalta Euroopassa kohti nykyaikaa
1. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Keskiajan lopulla paavi alkoi kuitenkin menettää asemaansa. Maalliset hallitsijat eri puolilla Eurooppaa alkoivat irtautua paavin vallasta ja luoda omia valtioitaan. Vuonna 1309 Ranskan kuningas käytännössä pakotti paavin siirtymään Avignoniin voidakseen paremmin valvoa häntä ja katolista kirkkoa. Paavi palasi Roomaan 1377. Seuraavana vuonna järjestetyssä paavinvaalissa kardinaalit päätyivät perumaan ensimmäisen päätöksensä ja valitsemaan uuden paavin. Tästä seurasi, että kaksi henkilöä katsoi tulleensa valituksi paavin asemaan. Toinen heistä asettui Roomaan ja toinene Avignoniin. Vuonna 1417 Konstanzissa järjestetyn kirkolliskokouksen jälkeen palattiin takaisin yhden paavin järjestelmään, mutta skisma oli aiheuttanut korvamatonta vahinkoa paavin ja kirkon arvovallalle. Paavi pyrki vahvistamaan asemaansa suhteessa kirkolliskokoukseen solmimalla liittoja kuninkaiden kanssa, mutta kirkolliskokouksen itselleen ottama valta-asema heikensi edelleen paavin arvovaltaa. 1300-luvulta lähtien Euroopassa alkoi syntyä kristillisiä liikkeitä, jotka muun muuassa kritisoivat katollisen kirkon ja erityisesti paavien taloudellista valtaa ja rikkautta. –. Englantilainen John Wyckliffe (noin 1329-1383) oli sitä mieltä, että kirkko oli ajatunut kauas perustehtävästään ja alkanut vaatia ihmisiä noudattamaan tapoja, joista Raamatussa ei puhuttu. Rippi, aneet ja pyhien palvominen olivat hänen mukaansa turhia ja jopa haitallisia. Wyckliffe käänsi ystävinen Raamatun englanniksi, jotta yhä useampi voisi itse ottaa selvää siitä, mitä Raamatussa todella sanotaan. –. Böömiläinen pappi, — Jan Hus omaksui Wyckliffen ajatukset ja perusti oman hussilaisuudeksi kutsutun kirkon –. Hän joutui maksamaan toimistaan raskaasti: hänet poltettiin roviolla vuonna 1415. –. Tarinan mukaan Hus näki eräänä yönä unen mustasta joutsenesta. Hus-nimi tarkoittaa hanhea ja Husin kerrotaan tulkinneen unen seuraavasti: ”Tämä hanhi paistetaan tulessa, mutta minun jälkeen tulee joutsen, jota ei onnistuta polttamaan.” Luther uskoi Husin ennustuksen viittaavan häneen itseensä. –. Humanistit kritisoivat muun muuassa kiirastulioppia, jolle ei löytynyt perustetta Raamatun teksteistä. Kirjapainotaidon keksiminen 1400-luvulla mahdollisti materiaalien nopeamman ja tehokkaamman levittämisen. –. Ruhtinaat ja aateliset täyttivät vapautuvia piispanvirkoja omilla sukulaisillaan –. Martin Luther ei kuitenkaan suostunut perumaan katolista kirkkoa arvostelevia puheitaan eikä alistumaan paavin vallan alle, koska hän ei löytänyt paavin viralle ja asemalle raamatullista perustetta. Tästä syystä paavi julisti hänet kirkonkiroukseen ja keisari Kaarle V julisti hänet lainsuojattomaksi. –. Reformaatio ei jäänyt saksalaiseksi ilmiöksi vaan alkoi levitä ympäri Eurooppaa. Kirjapainotaito, opiskelu ulkomailla ja kaupankäynti levittivät sitä varsin nopeasti. –. Ruotsin hallitsija Kustaa Vaasa alkoi soveltaa osin taloudellisten ja hallinnollisten syiden vuoksi reformaation oppeja varsin varhain. –. Ruohonjuuritasolla reformaatio levisi erityisesti kaupunkien alemman porvariston parissa. Tämä johtui siitä, että katolinen kirkko koettiin ylempien säätyjen etuja ajavaksi kirkoksi. Alempi porvaristo pystyi kanavoimaan tyytymättömyyttään reformaation kautta. –. Katolisen kirkon seitsämästä sakramentista Raamatussa mainitaan vain kaksi, kaste ja ehtoollinen. –. Raamatun arvovallan korostaminen johti myös siihen, että lukutaitoa ja sen opettamista alettiin pitää tärkeänä.”
2. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Sveitsiläinen Ulrich Zwingli (1484-1531) – näki, että Saksa ja Sveitsi olisivat yhdessä olleet riittävän vahvoja uudistamaan katolisen kirkon. Zwingli ja Luther tapasivat Marburgissa 1529, — jossa oli tarkoitus pohtia sitä, miten reformaatiota ajaneet ryhmät saataisiin yhtenäiseksi rintamaksi. — käsitys ehtoollisesta jakoi reformaattoreita: Lutherin mielestä ehtollisessa oli kyse siitä, että Kristus oli todella läsnä ehtoollisella. –. — Zwinglin mukaan yhteiskunnassa piti noudattaa uskonnollisia lakeja. Erimielisyydet johtivat siihen, että Lutherin ja Zwinglin johtamat liikkeet lähtivät eri suuntiin. Zwingli kaatui vuonna 1531 Sveitsin valaliiton katolisten ja protestanttisten alueiden välisissä taistelussa, ja vastuu Sveitsin reformaatiosta siirtyi ranskalaissynteyiselle Jean Calvinille (1509-1564). –. Calvin halusi Genevestä jumalallisen kaupungin, jossa kaikki noudattaisivat raamatullista lakia. Kaikki maalliset huvitukset, kuten tanssa, kortinpeluu, ja kapakoissa käynti, kiellettiin, ja jumalanpalveluksista tuli karun yksinkertaisia. –. Reformoidun kirkon pelastuskäsityksen mukaan ihmisen menestyminen elämässä ja esimerkiksi taloudellinen hyvinvointi kertoo siitä, että hän on Jumalan suosiossa. — ennaltamääräämisoppin mukaan on nimittäin jo ennalta määrätty, ketkä pelastuvat ja ketkä joutuvat kadotukseen. –. (Kuvateksti): Reformaattoreista tehtiin muotokuvia, jotka muistuttivat ja mukailivat katolisia pyhimyskuvia.”
3. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Englannin kuningas Henrik VIII (1491-1547) oli alkuaan harras katolinen, joka sai paavilta jopa arvonimen ”uskon puolustaja”, koska hän vastusti Euroopassa levinneitä reformatorisia liikkeitä. Koska Englanti oli kaukana Roomasta, kuninkaalla oli jo keskiajalla vahvempi asema kirkon johdossa kuin muualla Euroopassa. Kuningas Henrik halusi kruununperinjäksi poikalapsen, jota hän ei kuitenkaan onnistunut saamaan vaimonsa Katariina Aragonialaisen kanssa. Neuvonantajiensa avustuksella hän päätyi puutämään paavilta avioliittonsa mitätöintiä, mihin paavi ei suostunut. Parlamentti päätti julistaa Henrikin Englannin kirkon johtajaksi, mistä seurasi, että Henrik saattoi ottaa avioeron ja avioitua uudelleen. –. Thomas Cramerista (1489-1556), jonka Henrik oli vuonna 1533 nimittänyt Canterburyn arkkipiispaksi, tuli Henrikin teologinen neuvonantaja. Hän laati kirkkojärjestyksen, hän laati kirkkojärjestyksen, joka vahvisti Henrikin aseman Englannin kirkon päänä. Luostarit lakkautettiin ja kirkon omaisuus siirtyi kuninkaan hallintaan. Henrikin kuoltua hänen poikansa Edward nousi valtaan vain 9-vuotiaana ja kuoli jo viisi vuotta myöhemmin, joten todellista valtaa käytti holhoojahallitus. Tämän jälkeen valtaan nousi Henrikin tytär Maria I (1516-1558), jonka historia tuntee liikanimellä Verinen. Maria halusi palauttaa Englantiin paavin vallan keinoja kaihtamatta. Hän surmautti isänsä ja velipuolennsa neuvonantajia, perusti uudestaan luostareita ja palautti käyttöön katolisen liturgian. Marian hallituskausi jäi lyhyeksi ja hänen kuoltuaan valtaan nousi vuonna 1558 vielä yksi Henrikin lapsista, Elisabeth I (1533-1603). –, Elisabeth oli samaa mieltä isänsä kanssa siitä, että Englannin kirkon tuli olla itsenäinen. Elisabethin hallituskaudella Englannin anglikaaninen kirkko vakiinnutti asemansa. –. Nykyään esimerkiksi Yhteistä rukouksen kirjaa koskevat uudistukset hyväksytään parlamentissa. –. Anglikaanisuuden kirjo ulottuu matalakirkollisista korkeakirkollisiin. Matala- ja korkeakirkollisuuden väliin sijoittuu lukuisa määrä erilaisia tulkintoja anglikaanisuudesta.”
4. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Euroopan kirkkohistoriassa 1600-luku tunnetaan puhdasoppisuuden aikana. Vuonna 1648 päättynyt 30-vuotinen sota oli jakanut Euroopan katolisiin ja protestanttisiin valtioihin. Uskonnonvapautta näissä maissa ei tunnettu, vaan maan hallitsija päätti, mihin kirkkokuntaan hänen alamaisensa kuuluivat.”