3.7.2 Protestanttisista yhteisöistä ja kristillisperäisistä yhteisöistä
1. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Seurakunnan itsenäisyys on baptisteille tärkeää, ja se näkyy muun muuassa siinä, että baptisteilla ei ole omia, kaikkia baptisteja sitovia tunnustuskirjoja, vaan he katsovat oppinsa perustuvan mahdollisimman tarkasti Raamattuun. Käsitykset oikeasta tavasta tulkita Raamattua vaihtelevat.”
2. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Metodistien oppi perustuu John Wesleyn 25 uskonkappaleeseen, jotka hän kirjoitti anglikaanisen kirkon tunnustuskirjan pohjalta. Uskonkappaleilla ei ole kuitenkaan ole kaikkia metodisteja sitovaa asemaa.”
3. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Adventismin perusti 1800-luvulla Yhdysvalloissa William Miller, joka oli alun perin baptisti. Nimendä yhteisö sai latinan kielen odotusta tarkoittavasta sanasta adventus, koska yhteisön keskeisenä oppina on Jeesuksen toisen tulemisen odottaminen. Miller ennusti Jeesuksen tulevan uudelleen maan päälle joko vuonna 1843 tai 1844, mikä olisi merkinnyt maailmanloppua. Kun odotettua maailmanloppua ei tullutkaan, liike hajosi eri suuntauksiin. –. Merkittävin adventistiryhmä on Seitsämännen päivän adventistit, joka on saanut nimensä siitä, että se pitää lauantaita pyhäpäivänä sunnuntain sijaan. –. Ehtoollisviini on adventisteilla alkoholitonta. Adventistit uskovat, että Jeesuksen toista tulemista seuraa tuhatvuotinen valtakunnan aika, jolloin pelastetut ovat jo Jumalan luona taivaassa ja muut tuomitaan. Tämän jälkeen koittaa viimeinen tuomio, jonka jälkeen Jeesus ja pelastetut palaavat maan päälle elääkseen täällä ikuisesti. Tätä oppia kutsutaan milleniarismiksi ja se perustuu Uuden testamentin Johanneksen ilmestyksen teksteihin.”
Yhdysvalloissa on syntynyt paljon uskonnollisia liikkeitä. Elämme aikaa, jolloin tiedämme Raamatun ihmislähtöisyyden, ja sen, että se sisältää paljon valehtelua, mutta silti vielä nykyäänkin teollistuneiden maiden ulkopuolella Raamattuun perustuvat uskonnolliset liikkeet saavat kannatusta. Siitä tulisi päästä.
4. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Helluntaiherätys korostaa opeissaan ensimmäisen helluntain tapahtumia, joita on kuvattu Uuden testamentin Apostolien teoissa: opetuslasten kerrottiin saaneen Pyhän Hengen kasteen, jonka seurauksena he alkoivat puhua vieraita kieliä ja tehdä muita ihmeitä. –. Kun ihminen on kokenut uudestisyntymisen eli tullut uskoon, hän voi kokea Pyhän Hengen kasteen, josta seuraa armolahjoja, kuten vaikka kielilläpuhumisen tai sairaiden parantamisen lahjoja. –. Lähetystyö on erityisen tärkeää helluntalaisille, –.
5. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Edellä esiteltyjen liikkeiden lisäksi eri puolilla maailmaa on syntynyt monenlaisia kristillisiä liikkeitä, joilla on omia korostuksiaan.”
6. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Amishit pyrkivät elämään vailla nykyajan mukavuuksia ja noudattamaan mahdollisimman yksinkertaista elämäntapaa. Kuvateksti: Amishien elämäntapa perustuu 1700-1800-lukujen elämäntapaan. He harjoittavat perinteistä maanviljelystä ja välttävät modernin maailman ilmiöitä, kuten esimerkiksi televisioita, muita sähkökäyttöisiä laitteita ja autoilua.”
8. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Afrikassa on syntynyt uusia kristillisiä tai krisitillisperäisiä liikkeitä, jotka saattavat esimerkiksi yhdistää kristilliseen oppiin perinteisiä afrikkalaisen uskonnollisuuden piirteitä. Jotkin näistä liikkeistä painottavat sairaiden parantamista, jotkin toiset kristinuskon merkitystä mustien sorretun aseman parantajana.”
Olen laittanut kristillisperäiset liikkeet edellisten lainausten perään, koska kirjo kristillisten liikkeiden määrä on niin suuri, että selkeä kategorointi eri tyyppisiin kristillisiin liikkeisiin on vaikea, koska liikkeitä on tuhansia.
9. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Vaikka perinteiset kristilliset liikkeet/kirkot eivät tunnusta kristillisperäisiä liikkeitä kristillisiksi, omasta mielestään ne edustavat kristinuskon oikeaa tulkintaa. Kristillisperäisille liikkeille on myös tyypillistä, että ne ovat syntyneet kahden viimeisen sadan vuoden aikana ja useimmiten Euroopan ulkopuolella.”
10. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Mormonen kirjan lisäksi MAP-kirkon pyhinä kirjoina toimivat Raamattu, Opin ja liittojen kirja sekä kallisarvoinen helmi. Kuvateksti: ”Mormonien ihanteena on, että joku perheen nuorista lähtee lähetystyöhön ulkomaille. Lähetystyö tapahtuu kiertämällä ovelta ovelle ja talosta taloon. Usein kierroksilla jaetaan Mormonin kirjoja niitä haluaville.” Myöhempien aikojen pyhät pitävät tärkeänä kuuliaisuutta. Kuuliaisuus pyhien kirjojen opetuksille ja kirkon opetuksille määrää sen, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Mitä uskollisemmin noudattaa kirkon opetuksia, sen paremman elämän saavuttaa. Kuuliaisuuteen kuuluu muun muuassa lähetystyön tekeminen. Ihanteena on, että joku perheen lapsista lähtee vuodeksi lähetystyöhön ulkomaille. –. Mormonin kirjaa painetaan vuosittain miljoonia kappaleita. –. Mormonien temppeleissä pidettävät seremoniat ovat niin pyhiä, että niihin saavat osallistua vain valikoidut kirkon jäsenet. –. Mormoneille perhe on tärkeä instituutio. Avioliitto on elinikäinen ja perheen yhtenäisyyttä korostetaan. Perheeseen katsotaan kuuluvan myös aiempien jo kuolleitten sukupolvien. Koska heillä ei ole ollut mahdollisuutta kuulla Toista todistusta Jeesuksesta Kristuksesta, kirkossa on mahdollisuus ottaa kaste kuolleen puolesta ja näin liittää hänet kirkon jäseneksi. Alkuvaiheessa käytössä oli moniavioisuus, mutta Utahin osavaltion liityttyä Yhdysvaltoihin 1890-luvulla moniavioisuus kiellettiin. –. MAP-kirkko on saanut paljon vaikutteita Raamatusta ja kristinuskosta, ja se katsoo olevansa kristinuskon uusin muoto.”
11. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Jehovan todistajat syntyivät, kun Charles Russell (1851-1916) alkoi opettaa, että Jeesus palaisi pian uudestaan maanpäälle. Maailmanlopun oli määrä tapahtua 1914. Nykyään liikkeessä opetetaan, että Jeesus kyllä ilmestyi maanpäälle, mutta Jeesus antoi lisäaikaa pelastussanoman levittämiselle. Keskeistä liikkeen opetuksissa onkin maailmanlopun odotus. Liikkeen mukaan aikojen lopulla tapahtuu suuri taistelu hyvän ja pahan välillä. Hyvä voittaa ja maapallo ennallistetaan paratiisiksi, jossa Jehovaan uskovat jatkavat elämäänsä. Tätä paratiisia johtaa taivaasta Raamatun Ilmestyskirjan ennustama 144000 pyhän joukko. –. Jehovan todistajien mukaan Jumalan oikea nimi on Jehova. He perustavat oppinsa Raamattuun, josta heillä on oma käännöksensä, niin sanottu Uuden maailman käännös. Keskeistä on uskollisuus Jumalan sanalle, mikä näkyy siinä, että eettisiä normeja on noudatettava tarkasti. Esimerkiksi avioliiton ulkopuolinen seksi — ja samaa sukupuolta olevien suhteet ovat kiellettyjä. Jehovan todistajat eivät myöskään hyväksy verensiirtoja, koska heidän mukaansa Raamattu opettaa, että sielu asuu veressä.”
Vielä 1980-luvulla Jehovan todistajat opettivat, että ne jotka olivat nähneet vuoden 1914 tapahtumat eivät tulisi kuolemaan ennen ”uutta järjestystä”. Nyt opetetaan jotakin näihin liittyvistä sukupolvista. Joka tapauksessa Jehovan todistajien ennustus maailmanlopusta on siirtynyt niin monta kertaa, että vähintäänkin sen pitäisi saada jäsenet eroamaan lahkosta. Lisäksi pmaa kokemustani: Olen hoidettavana Niuvanniemen psykiatrisessa sairaalassa. Samaan aikaan kanssani täällä on ollut tietämäni 8 muuta Jehovan todistaja taustaista + minä. Tunnen arviolta 50-100 henkilön tarinat sairaalasta. Potilaiden kokonaismäärä on keskimäärin 285. Eli Suomessa pitäisi olla 250.000-550.000 Jehovan todistajaa, että suhde olisi normaali. Mutta luku 9/50-100 hyppää silmille. Jehovan todistajia on Suomessa noin 18000. Edellinen kertoo miten vinouttava ja autoritäärinen lahko on kyseessä.
12. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”– rastafarilaisuus on uskonto, jonka mukaan vuonna 1975 kuollut Etiopian keisari Haile Selassien oli uudesti syntynyt Kristus, afrikkalainen mustaihoinen Jeesus.”
13. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Karismaattisuus kristinuskon historiassa: Karismaattisia ilmiöitä on esiintynyt kristinuskon historiassa alusta saakka. Raamatun mukaan ensimmäisten seurakuntien tapaamisissa esiintyi armolahjoja, kuten kielillä puhumista ja sairaiden parantamista. Paavali mainitsee armolahjoista esimerkiksi profetoimisen, opettamisen ja köyhien auttamisen lahjan –. Perimätiedon mukaan keskiajan luostareissa joillakin munkeilla oli kyky parantaa sairaita, esmerkiksi Franciscus Assisilainen. Reformaation aikana 1500-luvulla oli liikkeita, jotka painottivat Pyhä Hengen merkifystä. Esimerkiksi anabaptistit eli uudelleenkastajat uskoivat, että Pyhä Henki saattoi vaikuttaa heihin niin, että he puhuivat kielillä.”
14. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Outi Könni, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 2: Maailmanlaajuinen kristinusko (2021): ”Karismaattisella kristillisyydellä tarkoitetaan sellaista kokemuksellista uskonnollisuutta, jossa halutaan korostaa Pyhän Hengen läsnäoloa ja vaikutusta sekä yksilön että seurakunnan elämässä. Tärkeintä on kokemuksellinen, eletty uskonto, uskon näkyminen jokapäiväisessä elämässä sekä Jumalan kohtaaminen arjessa ja yhteisissä tilaisuuksissa. Uudemmat karismaattisuuden ilmentymät jaetaan useimmiten ajallisesti kolmeen jaksoon, joita kutsutaan Pyhän Hengen aalloiksi. Ensimmäinen aalto tarkoittaa 1900-luvun alussa syntynyttä helluntaiherätystä — ja toinen 1900-luvun puolivälissä alkanutta karismaattista liikettä. Kolmas aalto viittaa uuskarismaattiseen liikkeeseen. Karismaattinen liike syntyi 1950-60-luvulla Angelesissa, kun paikallinen episkopaaliseurakunnan pappi Dennis Bennett koki henkilökohtaisen hengellisen kokemuksen yhdessä muutaman muun seurakuntalaisen kanssa. Bennett saarnasi avoimesti kokemuksistaan, ja joutui pian eroamaan seurakunnastaan koska kaikki eivät hyväksyneet hänen toimintatapaansa. Bennett siirtyi tämän jälkeen toiseen seurakuntaan ja sai varsin paljon kannattajia. Karismaattinen liike levisi protestanttisten seurakuntien keskuudessa nopeasti, myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle. Liike sai julkisuuta, kun tunnettuja muusikoita liittyi mukaan. Liike myös julkaisi kirjallisuutta, joka toi sitä tunnetuksi. Kirkkokuntien, kuten luterilaisen ja katolisen kirkon piirissä liikkeeseen suhtauduttiin aluksi epäilevästi. Kritiikki kohdistui esimerkiksi parantamistilaisuuksiin, joissa rukoillaan sairaille paranemista. Myös kielilläpuhuminen eli hurmostilassa erilaisen ja tuntemattoman kielen puhuminen aiheutti hämmennystä. Vähitellen kirkoissa hyväksyttiin karismaattiset näkemykset ja liikkeellä nähtiin olevan myös myönteisiä vaikutuksia kirkkoihin. Karismaattisuuden kannattajat olivat usein hyvin sitoutuneita ja aktiivisia seurakunnan jäseniä. Tänä päivänä karismaattinen liike vaikuttaa vahvasti eri kirkkokuntien sisällä pyrkien uudistamaan ja elvyttämään oman kirkkokuntansa perinnettä. Karismaattiset liikkeet ovat aktiivisia myös kirkkojen välisessä yhteistyössä eli ekumeniassa. Liikkeitä kutsutaan kirkoissa usein uudistusliikkeiksi. –. Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa liikkeestä käytetään nimitystä Hengen uudistus kirkossamme. Liike järjestää muun muuassa rukousiltoja ja koulutustapahtumia. –. Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa esimerkiksi pahojen henkien ajaminen pois ihmisestä eli eksorkismi on herättänyt vastustusta. Myös joidenkin liikkeiden oppi siitä, että terveys ja hyvinvointi olisivat merkkejä Jumalan armosta, on herättänyt vastustusta. Uuskarismaattisuus syntyi 1900-luvul loppupuolella Yhdysvaltojen ja Kanadan helluntaisurakunnissa. Tällöin helluntaiseurakunnissa korostettiin erityisesti evakelistojen eli saarnajien parantavia kykyjä. Saarnaajille erityisen tärkeitä olivat parannusihmeet, joissa Jumalan uskottiin parantava sairaita ja herättävän jopa kuolleita ihmisiä eloon. Seurakunnissa järjestettiin tilaisuuksia, joissa saarnattiin ja parannettiin sairaita rukouksen avulla. Uuskarismaattinen liike saa tällä hetkellä hyvin monenlaisia muotoja ympäri maailmaa. Yhteisöt voivat olla paikallisia pieniä seurakuntia tai vapaamuotoisia verkostoja, jotka hyödyntävät toiminnassaan sosiaalista mediaa, TV:tä ja internetiä. Toimintansa seurakunnat rahoittavat jäsenten vapaaehtoisilla maksuilla. Jäsenet ovat usein sitoutuneita osallistumaan toimintaan aktiivisesti. Toisaalta uuskarismaattiseen kristillisyyteen perustuvat pienet yhteisöt ovat monesti jatkuvassa muutoksessa. Yhteisöt voivat hajota melko lyhyen ajantyvät yhden johtajan ympärille. Kun johtaja tai vastuunkantaja lähetee, tilalle ei välttämättä löydy uutta henkilöä, joka pitäisi yhteisön kasassa. On myös olemassa isoja, monien kymmenien tuhansien jäsenten seurakuntia, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Liikkeen piirissä kiertää myös evankelistoja, jotka voivat saada liikkeelle tuhansittain ihmisiä.
Karismaattista kristillisyyttä edustavien yhteisöjen ja seurakuntien opillisissa painotuksissa on isoja eroja. Myös raamatuntulkintatavat eroavat seurakunnittain. Joissakin seurakunnissa tulkitaan Raamattua fundamentaalisesti eli kirjaimellisesti, –. Karismaattisen kristillisyyden moninaisuudesta huolimatta voidaan listata tämänkaltaiselle kristillisyydelle tyypillisiä opinpainotuksia: Raamatulla ylin arvovalta, Raamattu on Jumalan sanaa. Usko Jumalaan, joka vaikuttaa ihmiseen kaikilla elämän alueilla. Evankeliointi eli Raamatun sanoman levittäminen. Pyhän Hengen kaste, joka ilmenee esimerkiksi rohkeutena ja taitona suorittaa jotakin tehtävää. Oppi persoonallisesta pahasta, joka yrittää vaikuttaa ihmiseen. Lopunaikojen odotus ja läheisyys. –.
Kuvateksti: Kolumbialainen henkiparantaja käyttää apunaan multaa, kynttilöitä, kukkia, tulta ja kananmunia sekä kristillisiä riittejä ajaakseen pois pahat hebget niiden riivaamasta ihmisestä. –.
Jatkuu: Jumalanpalveluksissa kuka tahansa voi puhua omasta kokemuksestaan, siitä, mitä Pyhä Henki hänelle sanoo esimerkiksi Raamatun kautta. Pyhän Hengen avulla uskova haluaa kertoa uskonnollisista kokemuksista myös muille ja tehdä julistus- eli evankeliointityötä. Uskon ajatellaan näkyvän ulospäin ja siitä ollaan valmiita todistamaan myös muille. Monet seurakunnan jäsenet tekevätkin aktiivista lähetystyötä. –. Joissakin seurakunnissa yritetään parantaa sairaita ja karkottaa ihmisestä pois pahaa. Parantaminen ymmärretään kokonaisvaltaisena prosessina, jossa ihminen paranee Pyhän Hengen avulla. Ihminen voi parantua monenlaisista vaivoista. Pahan poiskarkoittamista kutsutaan eksorkismiksi. Taustalla on ajatus siitä, että ihmiseen on voinut tulla pahaa, esimerkiksi paha henki, joka voi aiheuttaa ihmiselle sekä fyysisiä että psyykkisiä ongelmia. Paha karkoitetaan ihmisestä Jeesuksen nimeen vedoten. –. Pienryhmien eli solujen jäsenet auttavat myös toisiaan arjen haasteiden keskellä. Karismaattiset liikkeet tarjoavat usein ihmisille tiivin yhteisön, johon kuulua. — jumalanpalveluksissa koetaan erilaisia, vahvojakin tunnekokemuksia. On myös arveltu, että niiden kansojen parissa, joissa on ennen kristinuskon tuloa uskottu jonkinlaisiin henkiolentoihin, on ollut helppoa uskoa myös Pyhään Henkeen. Esimerkiksi monissa Afrikan maiden luonnonkansojen uskonnoissa on uskottu erilaisiin ihmisten elämään vaikuttaviin henkiin.”