3.2.3.1
1. CD-fakta 99:ä lainaten: ”Islam, aikaisemmin myös virheellisesti muhamettilaisuus, arabialaisen profeetan Muhammedin 600-luvun alussa jKr. perustama monoteistinen uskonto. Sana islam kuvaa uskovan eli muslimin alistumista Jumalan tahtoon ja ohjeisiin. Islamiin sisältyy teoreettinen uskonoppi, iman, käytännön siveysoppi sekä varsinainen uskonnollinen lainsäädäntö, pyhään kirjaan Koraaniin ja perinteisiin perustuva laki sharia. Uskonopin pääperiaatteet sisältyvät toteamukseen »Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala, ja Muhammed on hänen profeettansa». Jeesus on apostoli ja profeetta, ja kuten Koraani seurasi evankeliumia, niin Muhammedkin seurasi Jeesusta. Yhteen Jumalaan uskomisen ohella on keskeistä usko enkeleihin, joiden lisäksi on hyviä ja pahoja henkiä, džinnejä. Oppiin sisältyvät myös käsitykset sielun kuolemattomuudesta, ylösnousemuksesta, tuomiopäivästä sekä paratiisista ja helvetistä. Vanhurskaat kulkevat paratiisiin helvetin ylittävän sillan kautta, mutta väärintekijät putoavat helvettiin. Islamin mukaan ihmisen kohtalo on ennalta määrätty. Islamin siveysoppi tähdentää neljää päävelvollisuutta: rukousta, almujen antoa, paastoa ja pyhiinvaellusta. Jokaisen on rukoiltava auringon laskiessa, yöllä, auringon noustessa, keskipäivällä ja iltapäivällä. Nämä rukousajat kuuluttaa muessin minareetista. Rukous käsittää lukuja Koraanista ja perimätiedon välittämiä lauseita. Rukoukset toimitetaan kiblan suuntaan, Mekkaan päin. Moskeijassa on tätä suuntaa osoittava syvennys, mihrab. Almuja on kahdenlaisia, lain määräämiä ja vapaaehtoisia. Ramadan-kuukauden aikana on auringonnousun ja -laskun välisenä aikana paastottava ja pidättäydyttävä maallisista huvituksista. Neljäs perusvelvollisuuksista on pyhiinvaellus Mekkaan. Tämä tehdään, jos mahdollista, islam. kalenterin viimeisessä kuussa, dhu ’l-hidždžan aikana. Muita velvollisuuksia on mm. pyhä sota, sota uskottomia vastaan. Ympärileikkauksen vanhaa tapaa noudatetaan. Koraanissa kielletään viinin juonti; tunnolliset muslimit sisällyttävät tähän kieltoon kaikki alkoholijuomat sekä oopiumin, kahvin ja tupakan. Ruokaa koskevat kiellot noudattavat pääasiallisesti juutalaisia määräyksiä. Islamin rikos- ja yksityisoikeus pohjautuu Koraaniin ja perimätietoon, sunnaan. Moniavioisuus on sallittua; islamilaisella saa olla neljä vaimoa ja lisäksi jalkavaimoja. Naisen asema on perinteisesti ollut alistettu miehen rinnalla. Murhasta on rangaistu kuolemalla tai sakolla, aviorikoksesta ja homoseksualismista kuolemalla, varkaudesta oikean käden menetyksellä. Nämä määräykset on myöhemmin korvattu sakko- ja vankeusrangaistuksilla, mutta islamilaisen fundamentalismin voimistuessa on useissa islamilaisissa maissa viime vuosikymmeninä palattu aikaisempaan käytäntöön. Islamin piirissä syntyneet monet uskonnolliset lahkot ja koulukunnat olivat aina luonteeltaan myös poliittisia. Huomattavin on jakautuma sunnalaisiin, joita on n. 85% kaikista islamilaisista, ja šiialaisiin. Islam on valtauskontona Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä sekä Indonesiassa ja eräissä muissa Aasian maissa. Muslimeja on koko maailmassa n. 1 miljardi. Euroopassa heitä on yli 20 miljoonaa. Suomessa islaminuskoisia on pitkään ollut n. 1000; islam. maista, vars. Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä, viime vuosina tulleet pakolaiset ovat huomattavasti lisänneet heidän määräänsä. 1990-luvun puolimaissa heitä oli 10 000. Islam ja länsimaat (teema-artikkeli).”
Uskonnolliset ohjeet eivät kuitenkaan tule ”jumalalta” vaan ihmisiltä, eli uskonnoissa on kysymys melkoiseksi osaksi kysymys uskonnollisen auktoriteetin tahtoon alistumisesta. Edellisestä lainauksesta voi huomata islamilaisuuden ja kristillisyyden samankaltaisuudet: islam perustuu suurehkolta osalta juutalaisuuteen ja myös edellä mainittujen uskontojen oppirakenne on pitkälti samankaltainen: siinä missä kristityillä on ”jumala ja hänen poikansa Kristus”, islamilaisilla on ”jumala ja hänen profeettansa Muhammed”.
2. Ankkuri I –kirja (s.111) jatkaa: ”Islamin uskon ilmoitus sisältyy Koraaniin, islamin pyhän kirjan, 96. suuraan: ”Lue Herrasi nimeen, joka on luonut, joka on luonut ihmisen hyytyneestä verikimpaleesta. Lue: sillä Herrasi on jalomielisin, hän, joka on kynällä opettanut ihmiselle, mitä tämä ei tiennyt. Jne.”
Edellisestä lainauksesta käy ilmi, että myös islamin kannattajat menneinä aikoina eivät ymmärtäneet kirjoitustaidon kehitystä.
3. Ankkuri I –kirja (s.111) jatkaa: ”Muhammed alkoi tarmokkaasti organisoida islamilaista yhteisöä, rakennutti moskeijan, määräsi rukoushetket ja muutti rukoussuunnan Jerusalemista kohti Mekkaa. Muhammed sääti lakeja, jotka koskivat muslimien uskoa, elämäntapaa ja sosiaalisia toimia. Medinassa saamissaan ilmestyksissä Muhammed otti kantaa myös sotilaallisiin ja poliittisiin tapahtumiin. Muhammedin kannatus oli Medinassa pian niin suuri, että hän hallitsi koko kaupunkia. Muhammed oli myös taitava sotapäällikkö, ja useiden taistelujen jälkeen hän marssi v. 630 armeijoineen voittajana Mekkaan. Hän määräsi hävitettäväksi Kaaban pyhäkön epäjumalankuvat. Kuutiomaisen pyhäkön kulmaan kiinnitetyn mustan meteoriittikiven hän jätti paikoilleen. Siten hän teki arabien ikivanhasta kulttipaikasta kaikkia muslimeja yhdistävän keskuksen. —. Näyissään Muhammed sulatti juutalaisia ja kristillisiä aineksia omaperäiseksi, arabeille sovelletuksi monoteistiseksi kirjauskonnoksi. Muslimien pyhä kirja on Koraani, johon on koottu Muhammedin saamat ilmestykset ja hänen jälkeensä suullisena säilynyttä perimätietoa. Muhammedin kerrottiin saaneen 23 vuoden aikana ilmestyksiä, joita hänen kannattajansa merkitsivät muistiin. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, miten paljon Koraanista oli kirjoitettu jo Muhammedin aikana. Heti hänen kuolemansa jälkeensä alettiin koota muistitietoa. —. Muslimeille Koraani on tarkka jäljennös alkuperäisestä taivaallisesta kirjasta, joka annettiin Muhammedille. Aito se on vain pyhällä kielellä, arabiaksi kirjoitettuna. Koraania on kuitenkin käännetty myös muille kielille.”
4. Ankkuri I –kirja (s. 113) jatkaa: ”Koraanin uskotaan olevan Jumalan Arabian kansoille antama kirja, joka seurasi ja täydensi juutalaisten lakia ja kristittyjen evankeliumia. Koraani on muslimeille opin ja elämän ehdoton nuora. –. Koraanissa puhutaan myös enkeleistä, paholaisista, helvetistä ja paratiisista (esim suurat 44, 59, 84, 88 ja 104). —. Osa muslimeista opettaa kuitenkin ihmisen tahdon olevan osittain vapaa. Islamin eri suuntien välillä onkin paljon erimielisyyksiä ennaltamääräämisopista ja tahdon vapauden ongelmasta. Käytännössä ennaltamääräämisoppi on johtanut kohtaloon alistumiseen eli fatalismiin.”
Kuten muissakin uskonnoissa eri suuntauksia löytyy myös Muhammedin kannattajien joukoista.
5. Ankkuri I –kirja (s. 114) jatkaa: ”Islamissa on juutalaisia tapoja, kuten sianlihan syöntikielto. Ympärileikkaus suoritetaan yleensä 3-13 vuotiaille pojille, vaikka Koraani ei niin ehdottomasti määrääkään. Islamissa on myös raamatullisia käsityksiä ihmisestä ja Jumalasta.”
Edelliseen lainaukseen ensimmäisestä tummennuksesta näkyy islamin synkretistisyys, kuten kolmannesta tummennuksesta.
6. Ankkuri I –kirja (s. 115) jatkaa: ”Rukoilla voi joko kotona tai moskeijassa. ——. Rukous on jumalanpalveluksen tärkein osa. —. Rukoushetkeen liittyy myös Koraanin lukua ja saarna. —–. Jumalanpalvelukseen liittyviä menoja hoitaa imaami, seurakunnan hengellinen johtaja. —–. Rukous on sisällöltään ja suoritustavaltaan aina sama niin yksityisessä kuin yhteisissäkin hartaudenharjoituksissa.”
7. Ankkuri I –kirja (s. 119) jatkaa: ”Muhammedin seuraajat, kalifit levittivät islamia voitokkaiden valloitussotien avulla.”
8. Ankkuri I –kirja (s. 120) jatkaa: ”Sotia muslimit kävivät valtionsa laajentamiseksi ja samalla elinehtojensa parantamiseksi sekä uskontonsa levittämiseksi. —–. Myös Koraanissa on kehotuksia ”pyhään sotaan”. Nämä kohdat pyritään nykyisin tulkitsemaan sodaksi ihmisessä itsessään olevaa syntiä vastaan. —-. Kuitenkin muslimien valta vuosisatojen aikana johti siihen, että esim. Pohjois-Afrikan ja Vähän-Aasian kristilliset seurakunnat hävisivät lähes kokonaan. Polyteistisiä uskontoja kohdeltiin ankarammin ”epäjumalanpalvelijoina”, ja mm. Intiassa hävitettiin hindutemppeleitä.”
9. Ankkuri I –kirja (s. 121) jatkaa: ”Vanhojen heimouskontojen yhteydessä on kehittynyt muista poikkeava afrikkalainen islam. Sille on ominaista sopeutuminen väestön vanhoihin uskomuksiin. Vanhan afrikkalaisen taivaan jumalan on korvannut Allah, jonka kanssa päästään yhteyteen esi-isien henkien ja lukuisten pyhimysten avulla.”
Edellisestä lainauksesta näkyy hyvin uskomusten synkretistisyys: taivaan jumalan on korvannut Allah.
10. Geoffrey Parrinderin ”Elävät maailman uskonnot” –kirjaa (s.12) lainaten: ”Perimätieto on yrittänyt luoda tiettyä loistoa Muhammedin elämään alusta alkaen ja sanotaan, että hänen syntymäänsä liittyi joitakin yliluonnollisia enteitä. Erään legendan mukaan hänen äitinsä näki ennen Muhammedin syntymää suuren valon, joka loisti laajoilla alueilla, ja kuuli äänen ilmoittavan, että hän saisi tämän kanssa Herran. Toisen tarinan mukaan kaksi enkeliä otti pois syntimöykyn Muhammedista tämän lapsuudessa. Muuan muslimien vanhimpia elämänkerrankirjoittajia huomauttaa hurskaasti aina tämänkaltaisia legendoja selostaessaan että ”niin kerrotaan, mutta Jumala yksin tietää onko se totta.””
11. Ankkuri I –kirja (s. 121) jatkaa: ”Islamin lahkot eivät ole aina syntyneet puhtaasti uskonnollisin perustein. Erojen syyt ovat olleet myös poliittisia ja kansallisia. Muhammedin kuoleman jälkeen tapahtui jo 650-luvulla islamin ensimmäinen jakautuminen shiialaisiin ja sunnalaisiin. Neljännen kalifin nimitys johti erimielisyyksiin ja valtataisteluihin.”
Edellisen lainauksen jako kahteen tai useampaan uskonnolliseen ryhmään on ilmennyt monissa uskonnoissa myös kristinuskossa.
12. Ankkuri I –kirja (s. 122) jatkaa: ”Shiialaiset uskovat, että ilmoitusta voi tapahtua Koraanin ja sunnan lisäksi myöhemmin. Heille seurakunnan johtaja imaami ei ole ainoastaan rukouksen johtaja, vaan uskonnollinen auktoriteetti ja uutta ilmoitusta tuova opettaja. Tämä käsitys on johtanut lukuisten alalahkojen syntymiseen. Useat shiialaiset odottavat Mahdia. Hän on eräänlainen messiashahmo, joka pelastaa maailman vääryydestä. Iranissa shiialaisuus on valtionuskontona.”
Mahdilla ja Jeesuksen tulolla on yhteneväisiä piirteitä.
13. Ankkuri I –kirja (s. 122) jatkaa: Sufilaisuus on mystikkoliike, joka syntyi 800-luvulla. Se sai vaikutteita kristillisestä munkkihurskaudesta. —-. Erilaisten harjoitusten ja meditaation avulla pyritään minän häivyttämiseen ja jumaluuteen sulautumiseen. Sufilaiset korostavat rakkautta ja elävät askeettisesti —. He ihailevat mm. Jeesuksen köyhyyttä ja itsekieltäytymystä. –. Dervissit ovat sufilaisia munkkeja. He elävät askeettisesti luostarimaisina veljeskuntina. Heitä valvoo esimies, joka johtaa mietiskelyn, paaston ja jopa kidutuksen avulla mystisiin ja hurmoksellisiin kokemuksiin. Monissa islamin maissa kukoistavat nykyisistä kielloista huolimatta erilaiset mystiset liikkeet. Ne tyydyttävät niitä uskonnollisia tarpeita, joihin puhdasoppinut islam ei ole vastannut, sillä se ei alun perin ollut askeettinen eikä mystinen. Uskonnon asema on nykyisin voimistumassa useissa islaminuskoisissa maissa. Samalla on lisääntynyt lähetystoiminta. Tunnetuin on ns. Ahmadija-lähetys, joka toimii kaikissa maanosissa, myös Euroopan maissa. Yhdysvalloissa syntyi 1930-luvulla islamin pohjalta uusi lahko, mustat islamit, joka on syntynyt vastareaktiona valkoista kolonialismia ja sortoa vastaan.”
14. Ankkuri I –kirja (s. 125) jatkaa: ”Turkki pyrki luomaan nyt kansallisen, uskonnosta vapaan tasavallan. Uskonnollisen lainsäädännön sharian tilalle luotiin länsimainen lainsäädäntö, vaatetusta länsimaalaistettiin, naisille annettiin äänioikeus, kirjaimisto muutettiin latinalaiseksi ja uskonnonharjoitus rajoitettiin moskeijoihin. Perustuslain mukaan Turkin valtionuskontona ei enää ollut islam. Valtio ja uskonto erotettiin toisistaan. Turkissa näytti särkyvän se islamin perusnäkemys, että yhteiskunnallisetkin ratkaisut ovat samalla uskonnollisia. Uudistukset herättivät kiihkeää vastustusta sekä Turkissa että muissa islamin maissa. Reformit eivät johtaneet kuitenkaan uskonnon hylkäämiseen, vaan vastavaikutukseen ja uskonnon nousukauteen. Uskonnonopetus palautettiin kouluihin, ja islam on jälleen tärkeä osa tiedonvälitystä lehdistössä, radiossa ja kirjallisuudessa. Toisen maailmansodan jälkeen valtio on tukenut tätä kehitystä, kuitenkin niin, että se haluaa luoda ”turkkilaisen islamin”.”
Edellisestä lainauksesta voi nähdä, kuinka valistuksen jälkeen alkanut suuntaus kohti rationalismia toteutuu myös islamilaisessa uskonnossa. Edellisestä lainauksesta myös näkee kuinka uskontoa ylläpidetään esim. tiedotusvälineiden ja koulun avulla.
15. Ankkuri I –kirja (s. 126) jatkaa: ”Iranissa shaahi Reza Pahlavi yritti tehdä maastaan muutamassa vuosikymmenessä johtavaa teollisuusmaata öljyrikkauksien avulla. Hän syrjäytti kuitenkin liiaksi islamin ja sen uskonnollisten johtajien mullahien ja ajatollahien arvovallan. Nopea länsimaistuminen ei saavuttanut kuitenkaan laajojen kansakerrosten hyväksyntää. —–. Tältä pohjalta syntyi ajatollah Khomeinin johtama liike, joka karkotti v. 1978 shaahin Iranista ja pyrki 1980-luvun alussa luomaan maasta islamilaista tasavaltaa.”
16. UJU –kirjaa (s. 37) lainaten: ”Ennen islam-uskonnon syntyä oli arabien uskonnollisuus alkukantaista. Heillä oli useita jumalia, joista kutsuttiin nimellä Allah. Tämä lienee ollut tuolloin tyypillinen luonnonjumala, joka sai yön ja päivän vaihtelut, auringon ja sateen sekä vallitsi elämää ja kuolemaa. —- lisäksi palveltiin lukuisia henkiä. Palvonnan keskus oli Mekka, jota kutsuttiin silloin myös Kaabaksi (”arpanappula”). Ennen kaikkea Kaaballa kuitenkin tarkoitetaan kaupungissa olevaa kuutionmuotoista rakennusta. —. Islam on saanut alkunsa yhden miehen vaikutuksesta. Orvoksi jäätyään Muhammed (syntyi 570 jKr. Mekkassa.) ansaitsi nuoruusvuosinaan tulonsa paimenena ja kamelinajajana. Pitkillä karavaanimatkoillaan hän tutustui sekä juutalaisiin että kristittyihin ja sai näiltä vaikutteita.”
17. UJU –kirjaa (s. 38) lainaten: ”Perimätieto kertoo, että varsinaisen kutsun arabien profeetaksi hän sai 40-vuotiaana ollessaan rukoilemassa Mekkan lähellä eräässä luolassa. Täällä hänelle ilmestyi enkeli Gabriel, joka kantoi kirjoituksin varustettua kangaskappaletta, —-. Jouduttuaan pakenemaan Mekasta erääseen toiseen kaupunkiin, aiheutui se, että tapahtumaa pidetään muhamettilaisen ajanlaskun lähtökohtana. Medinassa Muhammed sai kuitenkin lisää kannattajia. Voitettuaan vastustajansa useissa verisissä taisteluissa hän valloitti v. 630 Mekkan. Kuollessaan v. 632 hän oli käytännöllisesti katsoen koko Arabian valtias.”
Vrt. Mooses tai mormonien kirkon alku kangaspalojen suhteen.
18. UJU –kirjaa (s. 39) lainaten: ”Koraanin lukujen nimissä esiintyy runsaasti VT:n henkilöitä. —. Muhammedin näkemys taivaasta on hyvin aistivoimainen: ”Kultakuteisilla vuoteilla he saavat loikoilla vastapäätä toisiansa ikinuorten nuorukaisten tarjoillessa heille maljoista, ruukuista ja pikareista kuohuvia juomia, joista he eivät saa päänkivistystä eivätkä juovu, ja hedelmät, joista enimmin pitävät, sekä linnunlihaa, johon ovat mieltyneet, ja seuranaan heillä on mustasilmäisiä neitoja, hyvin suojattujen helmien kaltaisia, palkaksi teoistaan.” (Koraani 56:15-24).”
19. Kristinuskon käsikirja –kirjaa (s.154) lainaten: ”Islam valloitti sadassa vuodessa (630-730) kristinuskon ydinalueet, Jerusalemin, Antiokian ja Aleksandrian patriarkaatit ja ulotti valtansa Pohjois-Afrikan kautta eteläiseen Espanjaan saakka. Se ei kuitenkaan pyyhkinyt kirkkoja tieltään. Niinpä islamin keskelle jäänyt Persian kirkko nousi kukoistukseen ja teki laajaa lähetystyötä Keski-Aasiassa ja Kiinassa. Vaikka kirkot hylkäsivät islamin ja julistivat sen harhaopiksi, taloudellinen ja sosiaalinen paine toivat käännynnäisiä uudelle uskonnolle. Arabialaisen kulttuurin nousu ja islamin kehitys maailmanuskonnoksi tekivät kristinuskosta luopumisen helpommaksi. Koska profeetan opilla oli paljon yhteistä Kristuksen opin kanssa, monet pitivät sitä kristinuskon kehittyneempänä muotona.”
20. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Kaaban itäiseen kulmaan on upotettu musta kivi, jonka on esitetty olevan meteoriitti.”
21. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”– ja maailma luotiin ihmistä varten. Ihmiset ovat eläimistä erillisiä, sillä ihmiset voivat tehdä moraalisia valintoja.”
Joskus menneisyydessä, kun ihminen erikoistui tehokkaimmaksi selviytyjäksi luonnossa ja alkoi pohtia eksistenssiään, on ihminen luullut olevansa jotain erikoista. Kuitenkin olemme vain kulttuurillisesti pitkän matkan edellä muita lajeja. Ihminen on saavuttanut tason, että se voi myös opettaa muita lajeja kehittymään; oikomaan evoluutiota. Se mitä DNA-tekniikoiden kehitys tuo tullessaan on sen alan tutkijoiden kerrottavissa.
22. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Islamin käsitys uskonnon perustajasta Muhammedista ja uskonnon varhaisvaiheista perustuu muun muassa Koraaniin ja islamilaiseen historiankirjoitukseen. Länsimaisen tutkimuksen mukaan nämä kirjalliset lähteet Koraania lukuun ottamatta on suurelta osin kirjoitettu Muhammedin kuoleman jälkeen, ja islamin varhaishistoriasta tiedetään varsin vähän.”
23. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Mekka oli tärkeä kauppakaupunki ja uskonnollinen keskus. Mekassa sijaitsi Kaaba, kuution muotoinen pyhä paikka, johon arabit tekivät vuosittain pyhiinvaelluksen. –. Uskonto oli polyteististä, ja jumalia palvottiin ja heille uhrattiin pyhissä paikoissa. Lisäksi palvottiin kiviä, lähteitä ja puita. Ihmiset uskoivat jinneihin eli henkiolentoihin ja henkimaailmasta viestejä saaviin ihmisiin sekä profeettoihin. –. Islamin historiankirjoituksen mukaan Muhammed kävi joka vuosi mietiskelemässä Mekan laidalla olevalla Hira-vuorella. –. Muhammed ei ensin uskonut jumalalliseen viestiin, jonka enkeli Gabriel hänelle välitti. Ilmestyksessä Jumala kutsui Muhammedia uuteen tehtävään, profeetaksi. Kuvateksti: 1500-luvun persialaisessa miniatyyrimaalauksessa Muhammed ratsastaa yöllä Mekasta Jerusalemiin enkeleiden saattelemana.”
Edellisen lainauksen ensimmäinen tummennus sisältää lähde-sanan. Lähteen muodostumisen fysikaalista ympäristöä ei tuohon aikaan tiedetty, joten puhdas vesi alhaalta ylös oli ihmeenomainen. Myös islamissa uskotaan henkiin, jonka tämä kirja todistaa ymmärtämättömyydeksi tuulen ja hengityksen toimintamekanismeista. Myös vuoret ovat majesteettisia, ja ne ovat esillä suuressa osassa maailman uskontoja. Vuori syntyy mannerlaattojen vaikutuksesta
24. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Muhammed oli Medinassa sekä uskonnollinen että yhteiskunnallinen johtaja. Hänen siellä saamansa ilmestykset sisältävät paljolti yhteiskunnallisia lakeja ja yksityiselämää koskevia säädöksiä. –. Medinassa Muhammed keskusteli joidenkin juutalaisten kanssa ja oppi heiltä kristinuskosta ja juutalaisuudesta. Muhammed oivalsi juutalaisten tarinoista, että myös arabit olivat Abrahamin jälkeläisiä. Vähitellen Muhammed teki kuitenkin selvän eron juutalaisiin ja kristittyihin ja käski muslimien rukoilla kohti Mekkaa Jerusalemin sijasta. –. Aluksi arabit pitivät islamia vain heille tarkoitettuna uskontona, mutta myöhemmin hyväksyttiin ajatus siitä, että islamin sanoma oli tarkoitettu myös muille kansoille. –. Kun islam levisi uusille alueille joissa asui muiden uskontojen kannattajia, nämä uskonnot vaikuttivat islamin opin kehitykseen. Muslimit joutuivat määrittelemään uskontonsa oppeja ja kehittämään islamilaista teologiaa kohdatessaan esimerkiksi kristittyjä.”
25. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Muhammedin kuoleman jälkeen islamin oppi ja käytänteet kehittyivät eri yhteisöissä hieman erilaisiksi. Kun islam levisi uusille alueille, muiden uskontojen edustajien kohtaaminen loi tarpeen kehittää oppia edelleen. Myös paikalliset kulttuurit vaikuttivat islamin kehittymiseen monimuotoiseksi uskonnoksi.”
26. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Islamin mukaan Jumala on luonut maailman ja kaikki päättyy tuomiopäivään, jolloin kaikki ihmiset tuomitaan joko paratiisiin tai helvettiin.”
Yhteneväisyys kristinuskon kanssa on selvä, ja edellisen lainauksen toiminta on henkistä väkivaltaa sellaista ihmistä kohtaa, joka on alisteinen kyseisen väittämän esittäjälle.
27. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Islamissa esiintyviä profeettoja ovat esimerkiksi Aadam, Nooa, Abraham, Mooses ja Jeesus. Viimeinen profeetta ”profeettojen sinetti”, oli Muhammed. Tärkeä oppi on myös usko Jumalan lähettämään pyhään kirjaan eli Koraaniin. Islamissa uskotaan enkeleihin, kuolemattomiin Jumalan palvelijoihin, jotka ovat sukupuolettomia henkiolentoja. Tunnetuimpia enkeleitä ovat Gabriel ja Mikael. Enkelit tuovat Jumalan sanoman ihmisille. Islamin mukaan enkelit on luotu valosta, kun taas jinnit on luotu tulesta. Myös jinnit ovat henkiolentoja, mutta kuolevaisia. –. Sallimus tarkoittaa, että kaikki tapahtuu Jumalan tahdosta. Tiettyjä asioita ihminen voi valita, kuten asuinpaikkansa ja maailmankatsomuksensa. Sitä, millaiseen perheeseen – hän syntyy, hän ei voi valita. –. Paasto eli saum kestää ramadan-kuukauden ajan. Sen aikana terveet aikuiset eivät syö, juo, tupakoi eivätkä ole sukupuoliyhteydessä aamun sarastuksen ja pimeän tulon välisenä aikana. –. Monet muslimit rukoilevat, lukevat Koraania ja käyvät moskeijassa paaston aikana enemmän kuin tavallisesti. –. Ihanteena on, että jokainen muslimi edes kerran elämässään tekee pyhiinvaelluksen Mekkaan. –. Vaikka islamin mukaan saria on muuttumaton, Jumalan säätämä laki, sitä tutkitaan ja tulkitaan. –. Kun muslimi pyytää lainoppineelta mielipiteen, lainoppinut antaa fatwan eli juridisesti perustellun ratkaisun kysymykseen. Lainoppineet voivat antaa samaan kysymykseen erilaisia tulkintoja laista, ja muslimille jää vapaus valita, mitä tulkintaa hän noudattaa. –. Islamilaisen historiankirjoituksen mukaan Muhammedin kuoleman jälkeen Medinan yhteisöä ryhtyi johtamaan kalifi. Kalifit olivat uskollisimpia Muhammedin kannattajia ja toimivat uskonnollisina ja poliittisina johtajina. Neljännen kalifin valinta vuonna 656 johti muslimien välisiin erimielisyyksiin. Shiialaisten mielestä kalifin piti olla Muhammedin heimosta peräisin oleva henkilö, sunnalaiset taas ajattelivat, että kalifin ei tarvinnut olla Muhammedin sukulainen. Uskonoppineilla ei sunnalaisuudessa ole virallista hierarkiaa, mutta käytännössä osa oppineista on tunnetumpia ja suosituimpia kuin toiset. Sunnalaisuus jakaantuu moneen eri lakikoulukuntaan, jotka tulkitsevat – shariaa hieman eri tavoin. –. Sunnalaisuudessa on syntynyt erilaisia uudistusliikkeitä, joista yksi tunnetuimmista on 1700-luvulla syntynyt wahhabilaisuus. Wahhabilaiset haluavat palauttaa islamin alkuperäisille juurilleen. He katsovat edustavansa islamin puhtainta, alkuperäistä muotoa. Shiialaisuuden mukaan imaami on Jumalan valitsema ja hän on ylin uskonnollinen johtaja. Imaamilla on uskonnollista ja lainopillista tietoa ja hän on välittömässä yhteydessä Jumalaan. –. Shiialaisuudessa on vahvana oppi Mahdista, joka saapuu maailmaan viimeisinä päivinä ja johtaa taistelua pahaa vastaan. –. Shiialaisia on vähemmistöryhmänä vainottu historian aikana useasti. Monet imaamit ja heidän kannattajansa ovat kuolleet taistelussa muita muslimeja vastaan. Näitä marttyyrejä kunnioitetaan monin tavoin. Shiialaiset tekevät pyhiinvaelluksia marttyyrien haudoille ja muistelevat marttyyrien kuolemaa vuosittain. –. –. 12-shiialaisuus uskoo, että Muhammedin jälkeen toimi 12 imaamia, joista viimeinen jouduttiin vainon vuoksi jo lapsena viemään turvaan salaiseen paikkaan. Alussa tämä imaami johti piilopaikastaan yhteisöä, mutta kätkeytyi lopulta kokonaan ja palaa takaisin Mahdina. –. Esimerkiksi Somaliassa suufilaiset parantajat ottavat vastaan sairaita ja pyrkivät parantamaan heitä osittain myös Koraanin voimalla. –. Uskonnollisia velvoitteita nykyään kaikki muslimit eivät noudata. Maallistuneet muslimit voivat noudattaa esimerkiksi joitakin juhlaperinteitä, mutta eivät rukoile viittä kertaa päivässä. Nykyisin keskustellaankin siitä, kuka ylipäätään on muslimi. –. Kalendaari- ja siirtymäriittejä juhlitaan eri tavoin eri puolilla maailmaa. Paikalliset tavat ja perinteet ovat monesti sulautuneet osaksi juhlintaa. Esimerkiksi Indonesiassa osa muslimeista noudattaa vanhoja hindulaisuudesta ja alkuperäiskansojen uskonnoista peräisin olevia rituaaleja, kuten esi-isien palvontaa. –. Islamissa on ihanteena mennä avioon nuorena, koska islam ei hyväksi esiaviollisia suhteita. Muslimien voi mennä avioon juutalaisen tai kristityn kanssa, mutta perinteisen näkemyksen mukaan naisten kuuluu avioitua muslimimiehen kanssa. –. Islamissa on pitkään keskusteltu, onko ihmisellä vapaa tahto vai ei. Vastauksia on äärilaidasta toiseen: Joidenkin ajattelijoiden mukaan ihmisellä on täysin vapaa tahto ja toiset ajattelijat taas ovat sitä mieltä, että Jumala on suunnittelut kaiken valmiiksi. –. Liiallinen uteliaisuus ei ole islamin mielestä hyväksi; se on moitittava teko. –. Suomalaisille shiiamuslimeille on annettu niin sanottu tonttufatwa, joka sallii muslimilasten osallistua joululeikkeihin.”
Islam on reformoitua juutalaisuutta. Puhuttaessa Muhammedista viimeisenä profeettana, niin sillä yritetään vain nostaa Muhammedin arvoa. Islamissa on haaroja, jotka odottavat Mahdia.
Nyt olemme päässeet pisteeseen, että islamilaisetkin maat voivat siirtyä psykologin ja sosiologian soveltamiseen laissaan. Edelleen eri uskonnoissa on liikkeitä, jotka omasta mielestään edustavat uskontokuntansa puhtainta muotoa.
28. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Muslimeille Jeesus oli Israelin kansalle lähetetty profeetta, joka oli viisas opettaja ja ihmeidentekijä. Jeesuksesta kerrotaan Koraanissa varsin paljon. Koraanista löytyy esimerkiksi Jeesuksen neitseestä syntyminen ja Jeesuksen opetuksia, jotka korostavat monoteismia. Jeesus myös ennustaa Koraanissa Muhammedin tulon profeetaksi. Jeesuksen kuolemasta on islamissa monenlaisia tulkintoja. Suuri osa oppineista ajattelee, että Jeesus ei koskaan kuollut, vaan hänet nostettiin suoraan taivaaseen.”
Edellisestä voimme huomata, että ennen nykytieteen aikaa uskontomarkkinat olivat vahvat; valehtelua oli palvon esimerkiksi vallallisista syistä. Vielä nykyäänkin perinteiset uskonnot saavat lisää kannattajia. Ne lopettamalla tämän maapallon viilentäisi nopeasti.
29. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Islamin mukaan juutalaiset ja kristityt ovat aikoinaan saaneet profeettojen välityksellä saaneet saman sanoman kuin muslimit, mutta he ovat aikojen kuluessa muuttaneet ja vääristäneet sen. Koraani palauttaa takaisin Jumalan sanan alkuperäisessä muodossaan.”
30. Katri Hangen, Mikko Karttusen, Seppo Nyyssösen ja Mari Rauhalan Verso 1: Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2020): ”Ensimmäiset muslimit rukoilivat Jerusalemia kohti. Jerusalem on monille muslimeille kolmanneksi pyhin paikka Mekan ja Medinan jälkeen. –. Muhammedin matka taivaaseen tapahtui Jerusalemista. Hän nousi ratsun avulla taivaaseen ja tapasi taivasmatkallaan muun muassa muita profeettoja.”